Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

kolumni: Kuka sinä olet sil­loin, kun kukaan ei ole kat­so­mas­sa?

pääkirjoitus: Esi­mer­kil­lä on voimaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Jä­te­lain ki­ris­ty­viin vel­voit­tei­siin kan­nat­taa suh­tau­tua myön­tei­ses­ti – kier­rä­tys voi luoda lii­ke­toi­min­taa­kin

Pääkirjoitus // 24.4.2023

Vajaat kaksi vuotta sitten hyväksytty jätelaki tuo vaiheittain lisää velvoitteita kierrättää jätteitä. Laki velvoittaa taajama-alueella jokaisen vähintään viiden asunnon taloyhtiön keräämän erikseen kartongin, lasin, muovin, metallin ja biojätteen.

Kunnat puolestaan ovat olleet tämän vuoden alusta lähtien velvoitettuja järjestämään tekstiilijätteen keräyksen.

Jätelain taustalla on EU:n kiristyvät kierrätysvelvoitteet. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen kierrätysaste on määrä nostaa nykyisestä 50 prosentista 65 prosenttiin vuonna 2035.

Jätelain vaatimukset astuvat voimaan porrastetusti. Esimerkiksi Rovaniemellä biojätteen kierrätysvastuu laajenee vuoden 2024 heinäkuussa kaikkiin asuinrakennuksiin, kuten omakotitaloihin, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Halutessaan biojätteen voi myös kompostoida.

Rovaniemellä biojätteen keräys käynnistetään jo vuotta ennen takarajaa eli tämän vuoden heinäkuussa. Kaikkia asuinkiinteistöjä velvoittava biojätekeräys koskee kaupungin keskustaa ja sen lähialueita. Vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen keräysalue on laajempi.

Lapissa biojätteen keräysvelvoite tulee voimaan myös Kemin, Tornion ja Keminmaan taajamissa. Niissä se tulee voimaan jo vuoden päästä eli toukokuussa 2024.

Muualle Lappiin bio- ja pakkausjätteen keräysvelvoitetta ei uuden jätelain mukaan ole tulossa. Niissä keräyksen järjestämisen haitat ylittäisivät sen hyödyt.

Kiristyvät kierrätysvaatimukset pakottavat joka tapauksessa kymmenet tuhannet kotitaloudet muutoksiin. Pihalle on hankittava joko biojäteastia tai kompostori.

Biojätteen keräysvelvoite laajenee Lapissa ensi vuonna.
Biojätteen keräysvelvoite laajenee Lapissa ensi vuonna.
Kuva: Anssi Jokiranta

Tiheästi asutussa Euroopassa jätteiden kierrätys on ollut arkipäivää jo vuosikaudet. Esimerkiksi Saksassa kierrätykseen suhtaudutaan tunnollisesti. Turistit ovat usein Lapissa turhaan etsineet sijoituspaikkaa lajittelemilleen roskille.

Lapissa asenteet jätteiden kierrättämiseen ovat olleet suurpiirteisemmät. Kaikki eivät ole olleet vakuuttuneita siitä, että kierrätys oikeasti toimii tai että siitä olisi jotain hyötyä.

Asenteet ovat onneksi pikku hiljaa muuttumassa parempaan suuntaan. Esimerkiksi Kemissä kiertotalous on jo jonkin aikaa otettu tosissaan ja nähty siinä myös mahdollisuuksia.

Stora Enson tehtaan entiselle tontille Veitsiluotoon on suunnitteilla tekstiilijätteestä uutta kuitua valmistava tehdas. Sen rakentaminen voi alkaa jo tänä vuonna.

Toivottavasti tehdas ja sen uudet työpaikat kirittävät lappilaisten asenteita ottamaan kierrätyksen vakavasti paitsi tekstiilien, niin kaikkien jätteiden osalta.

Toimeen kannattaa ryhtyä jo ennen pakkoa. Ei se lopulta niin työlästä ole.

P.S.

Suomessa on käytössä jo monia haittaveroja. Tupakkaa ja alkoholia verotetaan kansainvälisesti vertaillen ankarasti. Molemmat ovat todistetusti terveydelle haitallisia.

Hallitusneuvottelujen kynnyksellä esiin on noussut sokerin verottaminen eli niin sanottu herkkuvero. Kauppa vastustaa, kansanterveydestä huolissaan olevat tutkijat puolustavat sitä.

Kilpailua vääristämättömän ja tehokkaasti toimivan herkkuveron säätäminen ei olisi helppoa. Tavoite on niin hyvä, että silti kannattaisi kokeilla.