Näyttelijä ja kalastaja Jasper Pääkkönen on huolissaan siitä, että hallitusohjelmaan kirjatut pyrkimykset vaelluskalojen osalta vaikuttavat kuivuvan kasaan. Hallitus osoitti kuluvalle vuodelle kuusi miljoonaa euroa vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen, mutta Pääkkösen mukaan on tapahtunut hälyttävän vähän.
– Olen äärimmäisen huolissani ministeriön haluttomuudesta ryhtyä toimeen. Jos hankkeita ei ministeriön suunnalta edistetä, tavoitteet kuivuvat kasaan. Pitääkö tässä itse alkaa kerätä rahaa vaellusesteiden poistamiseksi, kun ministeriön suunnalla vaikuttaa vallitsevan apatia?
"Asiat eivät ole niin yksinkertaisia"
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi sanoo ymmärtävänsä, että toimille on kovat odotukset.
– Ministeriö eikä hallinto ylipäänsä ole millään tavalla haluton näiden asioiden suhteen. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin usein luullaan.
Kuuden miljoonan euron määrärahaa ei ole käytetty Tammen mukaan vielä mihinkään.
– Rahoituksella pyritään jatkamaan edellisen hallituskauden kalatiestrategian kärkikohteiden edistämistä. Toisekseen sillä pyritään purkamaan erilaisia vaellusesteitä ja kunnostamaan lisääntymisalueita.
Alueiden oltava aloitteellisia
Tammen mukaan ministeriö ja aluehallinto odottavat, että hankkeita tulee käsiteltäväksi.
– Ministeriöllä on ohjausrooli, mutta hankkeet käynnistyvät yleensä aluetoimijoiden ja ELY-keskuksen yhteistyön tuloksena.
Määrärahaa suunnataan Tammen mukaan nopeasti liikkeelle lähteviin konkreettisiin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus.
Hankkeissa on oltava mukana omarahoitusosuutta, ja siitä voivat vastata esimerkiksi vesivoimayhtiöt, kunnat, maakuntaliitot ja EU-rahastot. Valtion ei ole Tammen mukaan tarkoituksenmukaista kustantaa eikä hallinnoida hankkeita kokonaan.
– Kun kysytään, mitä ministeriö tekee, vastaus on, että me ohjaamme ja tuemme hallitusohjelman mukaisia vaelluskalakantojen elvyttämistoimenpiteitä, mutta hankkeiden hallinnoinnin on tapahduttava alueella. Jos konkreettisia hankkeita ei ole näkyvissä, saamme helposti kritiikkiä hitaasta etenemisestä.
Tammi ymmärtää sen, että vaelluskalojen puolestapuhujat haluaisivat nähdä mahdollisimman nopeita toimia.
– Pystymme pienempiä hankkeita ja kunnostuksia käynnistämään hyvinkin nopeasti. Ely-keskuksille voi tehdä aloitteita ja tuoda esiin sitä tahtotilaa, että kunnostuskohteita löytyisi. Ongelmapaikkojahan on Suomessa kyllä satoja tai tuhansia.
Hankkeet etenevät hitaasti
Hallitusohjelman tavoitteet noudattelevat viime hallituskauden tavoitteita.
– Saimme valtion 40 prosentin tuella käyntiin 20 miljoonan euron hankkeet, ja ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia.
Hän muistuttaa, että hankkeet ovat äärimmäisen hitaita toteuttaa.
– Kyse on usein 3–5 vuoden projekteista. Ei nämä tule hetkessä, koska hankkeita joudutaan valmistelemaan monen eri lainsäädännön raameissa.
Esimerkiksi Iijoen Raasakan voimalan kalatien lupa on ollut kohta kolme vuotta aluehallintovirastossa.
– Tällainen hidastaa hankkeiden toteutusta merkittävästi.
Kemijoki Oy suunnittelee kalauomaa Taivalkosken voimalaitoksen ohi, mutta siitä ministeriössä ei ole sen enempää tietoa kuin mitä julkisuudessa on kerrottu.
Meneillään olevien hankkeiden joukossa on muun muassa Inarin Kirakkakönkään vesivoimalan purkaminen.
– Siihen on myönnetty ylimääräistä selvittämisrahaa 100 000 euroa. Oletuksena on, että mahdolliset kunnostus- ja ennallistustyöt kohdistuvat merkittävin osin valtiolle. Hintalappu on vielä kysymysmerkki, mutta sadoista tuhansista euroista saattaa olla kyse.
"Onneksi on karvalakkilähetystöjä"
Pääkkösen mukaan vaelluskalojen puolestapuhujat ovat takoneet päätä vesivoimayhtiöiden ja maa- ja metsätalousministeriön seiniin jo vuosikymmeniä, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
– Vain kansalaisvaikuttamisen ja väsymättömän taistelun myötä muutosta alkaa tapahtua. Onneksi on karvalakkilähetystön kaltaisia ihmisiä, jotka jaksavat taistella.
Lue myös: Karvalakkilähetystö lähti vaelluskalojen puolesta Helsinkiin vaatimaan vastuunkantoa (5.2.2020)
