Rovaniemen valtuusto päätti marraskuussa 2016, että uusi uimahalli rakennetaan Ounasvaaralle Lapin urheiluopiston yhteyteen. Ounasvaara vei voiton äänin 32–27, vaikka kaupunginhallitus oli jättänyt paikan pois päätösehdotuksestaan.
Valtuusto päätti, että kaupunkikonserniin kuuluva kiinteistöosakeyhtiö laatii hankesuunnitelman ja tarkemman kustannusarvion. Tämän jälkeen valtuusto päättää erikseen hankkeen rahoittamisesta ja investoinnista 2018–19. Valtuustoryhmät tekivät kausille 2017–21 valtuustosopimuksen, jossa myös Ounasvaaran uimahalli on mainittu yhtenä tärkeimpänä investointikohteena.
Valtuusto oli varannut hankkeen suunnitteluun 2018 yhteensä 900 000 euroa. Rakentamiseen oli alustavasti osoitettu yhdeksän miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja kymmenen miljoonaa vuodelle 2021. Kaupunginhallituksen muodostama ohjausryhmä käsitteli uuden uimahallin suunnittelutilannetta ja Vesihiiden kuntoarviota 21.9.2018 ja uimahallin hinnaksi arvioitiin 23,15 miljoonaa euroa.
Uimahallivatulointi jatkui niin, että tarkastuslautakunta moitti arviointikertomuksessa 2019 luottamushenkilöorganisaation toimintaa. Arviointikertomuksessa se moitti suunnittelun nykytilannetta heikoksi. Se heijastui virkatyöhön ja näkyi poliittisen päätöksenteon horjuvuutena. Valtuusto torjui uimahallihankkeen, jota varten oli tehty mittavat suunnitelmat ja jota varten toteutettiin infran rakentamista 500 000 eurolla. Päätöksiä on perusteltu taloudellisilla ja investointien järkevöittämissyillä.
Olen huolissani kaupungin taloudesta ja sen johtamisesta. Uimahallispekulaatioissa on linja-auto asema nostettu esille. Toimittaja Leena Talvensaari oli oikeassa, kun hän nosti esiin mahdolliset valitukset sijaintipaikasta, kaavoituksesta, suunnittelusta ja kustannuksista.
Rovaniemen johtavien luottamushenkilöiden viestinnästä tulee mieleen slogan "rahaa on", kun tiedetään jo, että kertaluonteis- ja satunnaiseriä ei ole samassa mittakaavassa tulossa kuten edellisinä vuosina. Tällä tarkoitan nousevia käyttökustannusmenoja, kun monitoimitalot Napsu ja Vaaramo ovat valmistuneet. Niiden käyttökustannukset siirtyvät toimialalautakunnan vastuulle. Toivoisin myös konserninäkemystä päätöksiin – järjellä, ei tunteella.