Jäljet joh­ta­vat ja­las­mök­kiin: Paavo Väy­ry­sen asu­mis­ko­hu johti kan­san­edus­ta­jien ku­lu­kor­vaus­jär­jes­tel­män syntyyn

Kansanedustajille maksettavista kulukorvauksista on kiittäminen konkarikansanedustaja  Paavo Väyrystä  (kp.), jonka asumisjärjestelyistä syntynyt jupakka johti aikanaan koko järjestelmän syntyyn. Kiista tunnetaan niin sanottuna jalasmökkikohuna, jossa Väyrysen asuinpaikkaa puitiin aina oikeudessa asti.

Vuonna 1982 Väyrynen toimi keskustapuolueen puheenjohtajana ja kansanedustajana. Hänet oli valittu eduskuntaan Lapin vaalipiiristä, mutta hän asui vakituisesti perheensä kanssa Helsingissä. Henkikirjoituskunnakseen Väyrynen ilmoitti kuitenkin lappilaisen Keminmaan, ja sillä perusteella hänelle maksettiin päivärahaa.

Tuohon aikaan maakunnissa asuvat kansanedustajat saivat päivärahaa valtiopäivien istuntopäiviltä, ja päivärahan määrä riippui kodin ja Helsingin välisestä etäisyydestä.

Kohu syntyi, kun kävi ilmi, ettei Väyrysellä ollut Keminmaassa varsinaista asuntoa vaan kesämökiksi soveltuva, siirrettävä jalasmökki ja erillinen saunarakennus. Tiedotusvälineet puivat kiistaa ahkerasti, ja jalasmökistä kehkeytyi vuoden kuumin poliittinen puheenaihe.

Päivärahat perittiin takaisin

Väyrysen ja muutamien muiden kansanedustajien asumisjärjestelyt päätyivät silloisen oikeuskanslerin  Kai Kortteen  pöydälle. Alkuvuonna 1983 antamassaan päätöksessä Korte määräsi, että perusteettomasti maksetut päivärahat peritään takaisin.

Takaisinmaksuun joutui Väyrysen ohella myös kansanedustaja  Lasse Lehtinen  (sd.), jonka vuokra-asuntoa Kuopiossa ja maatilaa Varpaisjärvellä ei voitu oikeuskanslerin mukaan pitää hänen vakituisina asuntoinaan. Lehtinen putosi eduskunnasta seuraavissa vaaleissa.

Sen sijaan muun muassa kansanedustaja  Johannes Virolaisen  (kesk.) asumisjärjestelyt saivat oikeuskanslerilta puhtaat paperit.

Korkein hallinto-oikeus puolestaan otti kantaa Väyrysen kotipaikkaan ja määräsi hänet helsinkiläiseksi. Sittemmin Väyrynen on edustanut eduskunnassa sekä Uudenmaan että Lapin vaalipiirejä.

Näiden tapausten jälkeen Korte esitti koko päivärahajärjestelmän uudistamista. Syntyi nykyinen kulukorvausjärjestelmä, jossa kansanedustajille maksetaan korvausta työhön liittyvistä asumis- ja matkakuluista könttäsummana.

Muutoksen jälkeen yksittäisten kansanedustajien asuinpaikoista on aika ajoin keskusteltu, mutta tapaukset eivät ole johtaneet viranomaistoimiin.

Jalasmökki vaivaa vieläkin

Jalasmökkikohun jälkeen Väyrysen pitkällä poliittisella uralla on riittänyt käänteitä, mutta Väyrystä itseään tapaus kismittää edelleen, sanoo politiikan tutkija, yliopistonlehtori  Mika Luoma-aho  Lapin yliopistosta.

Luoma-aho on seurannut Väyrysen vaiheita etenkin viime vuosina. Viime vuonna Väyrynen käsitteli jalasmökkikohua itse kirjoittamassaan ja esittämässään kesäteatterinäytelmässä, joka käsitteli Suomen poliittista lähihistoriaa. Näytelmässään Väyrynen nimitti jalasmökin synnyttämää kalabaliikkia “ensimmäiseksi poliittiseksi murhayritykseksi”.

–Paavo on sillä tavalla eetoksellinen kaveri, että hän ajattelee itsensä suoraselkäisenä, oikeamielisenä poliitikkona. Tämä on yksi suurimmista asioista, joka häntä on matkanvarrella jäänyt mietityttämään, Luoma-aho sanoo.