Porokulman asemakaavamuutoksen laatiminen on jahkailemisen mestariesitys. Kaavan muutos käynnistettiin 2019 ja siitä ehdittiin laatia neljä kaavaluonnostakin ennen kuin se hautautui.
Kaava-asia ponnahti pinnalle tänä vuonna, kun kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen alueen kumppanuuskaavoituksesta. Kumppanuussopimus ei ehtinyt vanheta kuin kolme kuukautta kun kaupunginhallituksen käsittelyssä oli oikaisuvaatimus.
Kaupunki muuttikin mielensä ja yhteistyösopimus haudattiin. Nyt päätettiinkin laittaa tontti julkisesti haettavaksi.
Tempoileva päätöksenteko ei anna kovin hyvää kuvaa kaupungin päätöksenteon luotettavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Kaupunkilaisen näkökulmasta tilanne näyttää hallitsemattomalta ja tehottomalta.
Kuusi vuotta on kulunut eikä olla alkua pitemmällä. Kaava ei ole edennyt lainkaan ja näyttää siltä, että valtuutetut eivät edes tiedä, mitä tontille halutaan.
Tontti on ydinkeskustassa ja kaupungin omistama. Miksi ihmeessä näin selkeän tonttialueen jalostaminen tehokkaammaksi ei onnistu kaupungilta ennen tontin toteuttajan valintaa? Valtuutetut on valittu tekemään kaupungin edun mukaisia päätöksiä, mikä tarkoittaa myös sitä, että maaomaisuuden jalostamisessa on hyvä ottaa huomioon paitsi taloudelliset tekijät myös viihtyisyystekijät rakennusoikeuden määrää arvioitaessa.
Kaupunkilaisten kannalta paras ratkaisu Porokulman asemakaava-asiassa on tehdä ensin kaava ja vasta sen jälkeen päättää, kuka sen toteuttaa. Kaupunkilaiset pääsevät tällöin kertomaan mielipiteensä kaavasta normaalin kaavoitusprosessin aikana, eivätkä kaavoittajaa rajoita yhteistyökumppanin toiveet.
Nyt aikaa kuluu yhteistyökumppanin valintaprosessiin valitusmahdollisuuksineen, eikä kaava etene edelleenkään.