Sanoin Rovaniemen valtuustossa, että keskustalaiset eivät voi päättää tuulimyllyistä, koska he omistavat maat – ovat siis jäävejä.
Tämä näkyi Ranualla, missä osa valtuutetuista ei ollut päätöskelpoisia tuulimyllykaavoissa (LK 19.12.).Valtuutetun pitää itse selvittää sidonnaisuutensa, ja hommata varahenkilö tilalle kokoukseen.
Metsästelin nuorena Viitamaassa, nykyisellä Puukkosuon tuulimyllykaavalla. Alue oli erämaata Ranuan ja Pudasjärven alueella, ei yhtään tietä Puukkosuolta Kouvalle asti. Koulun jälkeen lähdettiin viikonlopun viettoon, hanhenpyyntiin kairaan. Yötä oltiin tulilla kuusenhavukatoksessa. Kompassisuunnalla kuljettiin metsälammelta toiselle.
Iso hanhitokka asusteli Mämmisuolla. Ryömin rimminkaarrolle ja näin pari hanhea rimmikossa. Vain päät ja kaulat näkyivät heinikossa. Sata metriä matkaa, ei varma ampumapaikka, vaikka olikin tarkka kiikarikivääri käsissä. Ajan päästä kuului laukaus sivulta. Hanhi hävisi, toinen hyppäsi mättäälle. Ammuin hanhen nurin.
Rimmin sivusta nousi Ilmari, jota tervehdin. Kysyin kumpi ampui kumman? Ilmari sanoi, että hän ampui hyvissä höyhenissä olevan emohanhen, täytättää sen kuten tekikin. Sanoi ampuneensa silmään, mitä pidin humpuukina.
Ilmari haki hanhet rimminkaartoja seuraillen ja aivan tosi. Emohanhea oli ammuttu 5,7:lla avotähtäimellä silmistä läpi loppuun sadasta metristä. Sanoi pudottavansa hanhen ja metson lennosta kiväärillä, lentävät vaakassa. Mestariampuja neuvoi: "Ennakko kohalleen, kyllä tippuu." En ole opetellut. Minulle jäi poikahanhi saaliiksi sillä kertaa.
Viitamaassa ei ollut riistaa, se oli vanhaa metsää. Kunttakuusikkoa, pökkelömetsää, josta joku näätä saatiin joskus hiihtämällä. Oli pankko-oksamänniköt kuivilla mailla. Ei marjoja maassa valon puutteessa, ei maalintuja.
Viitamaa oli hakkuukiellossa, se oli varattu Puukkosuon asutustiloiksi. Ei tullut asutustiloja, Viitamaa jaettiin lisämetsäpalstoiksi. Lähikylien isännät saivat kukin satakunta hehtaaria kirveen koskematonta metsää nimellisellä lunastusarvolla. Jopa taksimies sai metsäpalstan.
Tärkein ehto lisämaan saannille taisi olla puoluetausta. Keskustalla oli määräenemmistö valtuustossa. Lyötiin metsä nurin, rakennettiin talo kirkolle ja lehmät lahtiin koska: "Ei tämä maatalous kannata." Nyt Viitamaassa on uusi metsä, mutta ei erämaata.
Nyt halutaan rikastua toisen kerran entisillä valtionmailla. Ensin saatiin metsärahat, nyt kytätään tuulimyllyrahoja.
Rauno ymmärsi jäävätä itsensä tuulimyllypykälän aikana, koska on ostanut metsäpalstoja alueelta. Eikä ole kääntänyt takkiaan, vaikka on keskustalainen. Sanoi, että tuulimyllyt eivät sovi naapuritalon läheisyyteen.