Saimme hankittua kalapäällikkö Tuunaisen aikana EU-ammattikalastusrahalla (KOR 85 ja maalaiskunta 15 %) jääkoneen Rovaniemelle. Maksan jäästä 62 euroa vuodessa. Jääaseman avaimen on lunastanut noin 200 henkilöä.
Menin juhannuksena hakemaan jäätä, jääasema oli tyhjä. Hamsterit – mökkiläiset ja hupikalastajat – olivat tyhjentäneet jääaseman. Jäätä roudataan peräkärrykuormittain Inarille, Jerisjärvelle ja Yitorniolle asti.
Seuraavana aamuna menin jääasemalle neljältä. Vietosen rannassa otin pari saavia jäävettä veneeseen. Ei ole kuin yksi harva rysä pyynnissä. Tiheitä isorysiä en ole uskaltanut veteen viritellä pyyntiin. Pyydykseen menee särkeä, seipeä, ahvenenpenikkaa ja pientä muikkua, joilla ei ole myyntiarvoa. Ne ovat ongelmajätettä, kuluerä ammattikalastajalle.
Haavin elävät ahvenet, kuhat ja hauet rysästä jäävesisaaveihin. Verestän kalat. Pistän veneen parkkiin rysäankkuriin. Perkaan ja fileeraan kalat veneessä. Onneksi on poutapäivä. Ei ole kalankäsittelytiloja, joten kalat pitää perata järvellä. Rannassa ei saa kaloja perata, määrää EU.
Jäitän kalat styrox-laatikoihin ja säilön jääkontteihin. Kalat säilyvät käyttökuntoisina viikon, fileet pitempään nolla-asteessa kontissa kuivassa jäässä.
Ei ole ammattikalastajia, eikä tule, jos ei ole konejäätä järvelle lähtiessä. Pitäisi tehdä jäätorni kuten Simojärvellä. Jäätorniin mahtuu jäätä 15 kuutiota. Jääkone on tornin päällä, jää putoaa siiloon. Siilossa on lukolliset luukut. Kone on, mutta nyt siitä ei saada tehoja irti, kun anturi vastaa jäähän.
Saisivat mökkiläiset ja kaljaveikot pysymään eväät kylminä, ei tarvitse ostaa kallista kaasujääkaappia. Voitaisiin saada jopa uhanalaisia ammattikalastajia hyödyntämään alikalastetuista järvistämme uusiutuvaa luonnonvaraa ahventa, haukea, kuhaa, muikkua ja särkeä.
Kirjoittaja on ammattikalastaja, pyydysrakennusopettaja ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (ps.).