Itsepalvelu on yleistynyt kaikkialla. Matkat voi varata itse netistä, ruokakaupoissa voi valita itsepalvelukassan, matot voi viedä itsepalvelupesulaan.
Pankkipalveluista puhutaan yhä palveluina, vaikka jo vuosikymmeniä laskuja on maksettu itse ensin pankin automaateilla, sitten verkossa omilla tietokoneilla ja nyt mobiililaitteilla – käytännössä siis itsepalveluna. Pankki on toki järjestänyt toiminnalle alustan, mutta pankkihenkilökuntaa ei välissä käytetä.
Ensimmäisenä itsepalveluaallossa poistuivat huoltoasemilta bensapojat. He tankkasivat asiakkaan auton, ja tämä oli monelle ihan käypä kesätyö. Vielä 1960-luvulla, osin 1970-luvullakin palvelua sai perinteiseltä huoltamolta, jossa bensapoikien palveluun kuului myös auton ikkunoiden pesua.
Sitten kehitys kehittyi. Lakeja muutettiin itsepalvelun suuntaan. Pubeissa alettiin hakea juomat itse tiskiltä. Ennen ravintoloissa juotavat ja syötävät toi pöytään tarjoilija, ei asiakas itse. Kahvilassakin kahvikuppi ja leivonnainen tarjoiltiin pöytään. Nyt tarjoilija saattaa tuoda pöytään erikoiskahvin, mutta useimmiten sekin noudetaan tiskiltä.
Ruokaravintolassa pöytiin tarjoilua yhä saa iltaisin, mutta lounasaikaan asiakas kantaa tarjottimella ateriansa. Lopuksi asiakas kuljettaa likaiset astiat vielä kärryyn. Poikkeuksia on, mutta valtavirtaa ravintoloissa on itsepalvelu. Tarjoilijoita ei ole työvuorossa monta.
Välillä itsepalvelu myös haastaa toimijoita. Helsingissä kauppojen itsepalvelukassoista on alettu luopua, koska myymälävarkaus on niiden myötä helpottunut. Joillakin pokka pitää, kun röyhkeästi jätetään skannaamatta osa tuotteista. Ei tarvitse edes taskuun sujauttaa, kun maksamaton tuote pakataan kassiin maksettujen sekaan.
Helsingin Ruoholahdessa K-kaupassa itsepalvelusta luopunut yrittäjä oli palkannut sen jälkeen lisää kassahenkilökuntaa. Lapissa itsepalvelukassoista ei ole vielä tarvinnut luopua näpistelyn vuoksi (LK 6.8.). Osuuskauppa Arinan Lapin Prismojen johtaja Katja Savilakso sanoo myös, että asiakkaista jo reilu kolmannes valitsee itsepalvelukassan. Hänen mukaansa myymälähenkilökunnan määrässä ei ole tapahtunut muutosta itsepalvelukassojen takia.
Kaupan liitto ennusti elokuun alussa, että vähittäiskaupan työllisyys jatkaa heikkenemistään. Liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työntekijämäärä laskee lähes 8 000 työpaikalla vuoden 2026 loppuun mennessä.
Ennusteen mukaan häviävät työpaikat ovat ennen kaikkea suorittavan tason tehtäviä ja tukitoimintoja. Niitä voidaan korvata datan tehokkaammalla hyödyntämisellä sekä tekoälyn ja digitalisaation kehittämisellä.
Esimerkiksi itsepalvelukassoilla syntyy säästöjä työvoimakustannuksiin, vaikka tätä ei julkisesti myönnettäisikään. Kun asiakas hoitaa asiansa itse, kauppa säästää.
Pidemmän päälle yhteiskunnan näkökulmasta säästöä ei synny, jos työttömyys jatkaa nousuaan. Aitojen työpaikkojen määrän vähentäminen on ikävä tavoite.
Itsepalvelukassat ovat nopea apu kiireiselle kävijälle. Kaupoilta toivoisi kuitenkin, että itsepalvelu ei jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Kun edelleen pidetään kiinni perinteisistäkin ammateista, säilyy kaupassa käynnissä myös ihmisten kohtaamista, vaikka vain kassalla.
Verkkokauppa on yksi itsepalvelun muoto. Ei tarvita myyjää välissä, kun kuvastoja selataan netissä ja tuotteita valitaan.
Tilatut tuotteet tuodaan kotiin tai automaattiin, ja mahdollinen väärä koko tai muuten epäsopiva tuote lähetetään takaisin.
Verkkokauppa on kätevä lisä niillä paikkakunnilla, joissa ei ole erikoisliikkeitä. Isommilla paikkakunnilla verkkokauppa syö asiakkaat pieniltä kivijalkamyymälöiltä.
Paikallinen palveleva myyjä säilyy vain, jos häntä käytetään ja yrityksessä käydään. Siksi on turha ikävöidä oman paikkakunnan viimeisen erikoisliikkeen perään, jos ei itsekään ole siellä koskaan asioinut.