Koulutus ja itsensä kehittäminen on kaikkien oikeus. Sivistykselliset oikeudet on määritelty perustuslaissa – julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tätä tehtävää ovat kansalaisopistot hoitaneet jo 124 vuotta. Niiden palvelut antavat kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuden kasvattaa sivistyksellistä pääomaansa ja edistää hyvinvointiaan.
Kansalaisopistojen toiminnan tärkein pääperiaate on matalan kynnyksen opetuksen tuominen lähelle ihmistä. Eri puolille kuntaa hajautettu opetus edesauttaa palvelujen saavutettavuutta. Opistojen toiminta vastaa paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin ja opistoissa käydään vilkasta vuoropuhelua kuntalaisten kanssa toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Monipuoliset koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat monelle kunnalle veto- ja pitovoimatekijöitä. Useassa kunnassa kansalaisopisto on keskeinen kulttuuripalvelujen tuottaja, olipa kyse tapahtumista, näytöksistä, ensi-illoista tai vaikkapa taito- ja taideaineiden kurssielämyksistä.
Kansalaisopistot tunnetaan myös monipuolisista ja laadukkaista koulutuspalveluistaan, joita opistot sujuvasti ja tehokkaasti järjestävät vastaamaan kuntalaisten toiveita ja tarpeita.
TE-palveluiden siirtyminen kuntiin 2025 tuo työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut saman järjestäjän vastuulle. Kunnissa tulee jatkossa järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaikenikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti. On hyvä muistaa, miten ketterä ja luotettava kumppani kansalaisopisto on myös työelämäpalveluiden tuottamisessa.
Kansalaisopistojen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistäjänä heijastuu suoraan sote-kustannuksiin. Professori Jyri Mannisen tekemän laajan tutkimuksen mukaan opistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn: yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.
Tulevan eduskunnan tulee suunnata seitsemän miljoonan vuotuinen lisärahoitus kansalaisopistojen opintoseteleihin, jolla mahdollistetaan kansalaisten perustaitoihin valmentavien maksuttomien kurssien järjestämisen. Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä kohtuullisella tasolla. Tämä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten osallistumismahdollisuuksia.
Vapaan sivistystyön toimialaa on uudistettava vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin rakenteita ja rahoitusta kehittämällä. Tulevalla hallituskaudella tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä on korjattava vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen rahoitusmallia ja mahdollistettava myös kotoajan ylittäneiden maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen sataprosenttisen rahoituksen pienentymättä.
Kirjoittaja on Tornion kansalaisopiston rehtori, Lapin opistopiirin puheenjohtaja ja Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen.