Venajan hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa huolta, pelkoa ja ahdistusta myös Suomessa. Lasten ja nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa, sodan kauhut tulevat nyt silmille helposti.
Useissa kouluissa sodasta ollaan puhuttu oppitunneilla. Niin myös Kemin lyseon lukiossa, jossa järjestettiin muun muassa Ukrainan sotaa käsittelevä aamun avaus.
Kuluneet pari viimeistä vuotta ovat olleet etenkin nuorille rankkoja. Ensin tuli koronapandemia ja sen aiheuttamat monenlaiset poikkeusolosuhteet. Nyt Eurooppa on sodassa.
Ei voi elää pelossa
Muun muassa näistä teemoista keskustelemme nyt kahden lukiolaisen kanssa.
– Ei voi sanoa, etteikö olisi takaraivossa idea, että mitä jos sota tulee tännekin, pohtii Kemin lyseon lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Miska Pikkarainen.
– Kun sanotaan, ettei Suomeen kohdistu uhkaa, niin se kannattaa uskoa. Ei voi elää pelossa. Olen joutunut hieman rajoittamaan uutisten lukemista, jatkaa varapuheenjohtaja. Johannes Ylimäki.
Pikkarainen ja Ylimäki kertovat, että samanlaisia tuntoja on myös heidän tuttavapiirinsä nuorilla:
– Juttelen kavereiden kanssa paljon ajankohtaisista asioista ja politiikasta. Tässä ajassa on tietynlaista epävarmuutta, mutta emme voi muuta kuin mennä eteenpäin, Pikkarainen toteaa.
Päätöksenteko kiinnostaa
Johannes Ylimäki on huomannut, että nuoria kiinnostaa päätöksenteko ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Uutisia ja sosiaalisen median puheenaiheita seurataan tarkoin ja niistä myös keskustellaan.
– Ehkä korona-ajan myötä kiinnostus päätöksentekoa kohtaan on lisääntynyt. Koronan myötä on huomattu, kuinka päätökset koskettavat itseämmekin, Ylimäki toteaa.
Kemissä lukiolaiset ovat onneksi suurelta osin välttyneet etäopiskelulta. Ylimäki oli kahdeksannella ja Pikkarainen yhdeksännellä, kun pandemia-aika alkoi ja kaikki joutuivat etäkouluun. Kumpikaan ei koe, että lyhytaikaisesta etäkoulusta olisi jäänyt oppimisvajetta.
– On onni, ettei lukiossa ole tarvinnut olla etäopetuksessa. Vaikka moni siitä aluksi tykkäsi, toivoi suuri osa, että etäkoulu loppuisi, Pikkarainen muistelee.
Lukiomenestys korostui
Sekä toista vuotta opiskelevalla Pikkaraisella että ensimmäistä vuottaan opiskelevalla Ylimäellä on jo jonkinmoisia suunnitelmia lukion jälkeen. Pikkaraista kiinnostaa sähkö- ja automaatioala ammattikorkeakoulussa, Ylimäkikin haaveilee korkeakouluopinnoista.
– Kun korkeakouluihin tuli todistusvalinta, korostui lukiomenestyksen merkitys entisestään. Jo meillä ensimmäisen vuoden opiskelijoille puhutaan todistusvalinnasta paljon.
– Vaikka sanotaan, että lukiossa ehtii miettiä, mitä haluaa tehdä myöhemmin, niin toisena vuonna on hyvä tietää mitä kirjoittaa, että ehtii käydä kaikki kurssit, Pikkarainen kertoo.
Nuoret miehet näkevät tässä sekä hyviä että huonoja puolia.
– No huono puoli on se, että pitää valita niin aikaisin. Joku pitää valita ja vaihtoehtoja on paljon. Hyvä puoli on se, että kun hyvissä tietää mitä kirjoittaa, niin pystyy valmistautumaan huolellisesti, Pikkarainen toteaa.
– Opiskelu on mielekkäämpää, kun sinulla on joku tavoite, Ylimäki jatkaa.
Terveydenhoitajaa ei saatavilla
Ilmastonmuutos, koronapandemia, sota. Siinä on ahdistuksen aiheita kerrakseen. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koronapandemian aikana ja ilmiöstä ovat huolissaan myös Pikkarainen ja Ylimäki.
– Varmasti epävarmat ajat lisäävät ahdistusta, mutta on myös hyvä asia, että niistä uskalletaan puhua, Pikkarainen toteaa.
Kemin lyseon lukiolla ongelmana on ollut se, ettei terveydenhoitajan ja koulupsykologin palveluita ole ollut saatavilla niin paljon kuin tarve olisi. Pikkaraisen tietojen mukaan kyse on työvoimapulasta.
– Aihe on ollut tärkeänä asiana listalla ja ongelmasta on kerrottu myös Kemin kaupunginvaltuustoon.
