Aika on siitä jännä käsite, että sosiaalisessa todellisuudessa sen rakentuminen on mieltä hivelevää moniulotteisuudessaan. Yhdessä todellisuudessa se kulkee todella hitaasti – raskaat työpäivät tuntuvat kestävän ikuisuuden, eivätkä jotkin hankkeet valmistu koskaan. Toisessa, nuorempien sukupolviemme kehitykseen ja kasvuun liittyvässä todellisuudessa, aika ja kehitys etenevät kuin luotijuna.

Myös koronapandemian alkaminen ja ensimmäiset viikot keväällä kestivät ikuisuuden, mutta kun ajatukseen toisenlaisesta elämästä ja toimintatavoista alkoi tottua, sitä nopeammin aika tuntuu etenevän ja korona-arjen sietäminen vähän helpottuvan.