Ilkka Salmi johtaa satojen mil­joo­nien eurojen ko­ro­nan­tor­jun­taa – EU:lle ha­lu­taan mah­dol­li­suus hankkia suo­ja­vä­li­nei­tä myös itse

Sisäministeriön kansliapäällikön paikalta syksyllä vetäytynyt Ilkka Salmi on avainasemassa EU:n kehittäessä varautumistaan koronapandemian kaltaisiin katastrofeihin. Salmi johtaa parhaillaan satojen miljoonien eurojen hanketta, josta voidaan irrottaa varoja esimerkiksi maskihankintojen kuljetuksiin. Salmen mukaan EU:lla tulisi jatkossa olla mahdollisuus hankkia ja varastoida suojavälineitä myös itse.


Ilkka Salmi toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä ennen paluutaan EU-virkamieheksi.
Ilkka Salmi toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä ennen paluutaan EU-virkamieheksi.
Kuva: Kimmo Penttinen

EU-komissio on käynnistänyt mittavan Emergency Support Instrument -ohjelman koronapandemien torjunnan tehostamiseksi.

Katastrofivalmiuden ja ehkäisyn johtajaksi komissioon viime vuoden lopulla nimitetty Ilkka Salmi kertoo, että pelastuspalvelutoimintoihin on hankkeessa ohjattu 220 miljoonaa euroa, jotka tulevat yhteensä 2,7 miljardin euron kokonaisrahoituksesta, jonka EU on varannut koronantorjuntaan.

Salmen johtaman projektin varoilla on jo toteutettu ensimmäiset konkreettiset hankkeet.

– Esimerkiksi Bulgariaan on tuotu suojamaskeja EU:n järjestämillä lennoilla. Projektin varoista voidaan jatkossa maksaa myös esimerkiksi lääkintätiimien lähettämiskuluja tai potilaiden siirtoja jäsenmaasta toiseen. Suurin osa valmiusvarautumisesta on logistiikan järjestämistä, Salmi kertoo Lännen Medialle.

Jäsenmaat voivat hakea projektirahastosta tukea myös omiin hankkeisiinsa. Hakemukset on toimitettava komissiolle perjantaihin mennessä. Myös Suomella on mahdollisuus saada kohdennettua tukea.

Salmi korostaa, että hakemuksen jättäminen ei yksistään riitä rahan saamiseen.

– Tuen saamiseksi on täytettävä pitkä lista kriteerejä.

Tukea voi saada esimerkiksi suojavarusteiden kuljetuskustannuksiin.

– EU voi järjestää kuljetuksen tai maksaa jäsenmaan itsensä järjestämän lennot kulut.

EU haluaa oikeuden suojainhankintoihin

Komission tavoitteena on lainsäädäntö, joka antaisi EU:lle oikeuden hankkia ja varastoida muun muassa suojavälineitä ja jakaa niitä eteenpäin jäsenmaille. Tähän asti tehdyt yhteishankinnat on toteutettu niin, että komissio on koonnut jäsenmaiden tarpeet ja esittänyt yhteisen tarjouspyynnön tavarantoimittajille. Jäsenmaat ovat kuitenkin tilanneet ja maksaneet ostoksensa itse.

– Kyseessä on viimekätinen apu, sillä tarkoituksena on, että jäsenmaat vastaavat varautumisestaan ensisijaisesti itse. Olemme kuitenkin esittäneet, että komissio voisi hankkia, jakaa ja varastoida suojavälineitä myös itse. Tämä vaatii lakimuutoksia, joten kyseessä on pitkä prosessi. On ymmärrettävää, että kriisin aikana jäsenvaltiot pyrkivät turvaamaan oman toimintansa, joten unionin tasoisesta varautumisesta olisi apua.

Salmen mukaan EU:n kokoisella toimijalla on yksittäisiä maita paremmat mahdollisuudet menestyä silloin, kun suojavälineistä käydään kilpailua.

– Vaikka kaikki toimivat markkinoiden armoilla, EU:n asema isona kauppakumppanina tuo etuja, Salmi uskoo.

"Esittämistämme luvuista ei ole merkittävästi leikattu"

Salmen virka katastrofivalmiuden johtajana on uusi. EU:n yhteinen pelastuspalvelu on aiemmin perustunut jäsenmaiden muodostamiin pelastusviranomaisten pooleihin, joista on voitu esimerkiksi luonnonmullistuksissa irrottaa jäsenmaiden tueksi pelastusalan ammattilaisia.

Katastrofeihin varautumisesta halutaan jatkossa suunnitelmallisempaa.

– Vuoteen 2019 asti painopiste on ollut ensivasteen antamisessa. Nyt painopiste on varautumisessa sekä omin toimin että jäsenmaita tukemalla.

Rahat pelastuspalvelumekanismiin tulevat EU:n omista varoista. Jäsenmaat yrittävät parhaillaan löytää yhteisymmärrystä monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä sen yhteydessä päätettävästä elvytysrahastosta.

Salmi sanoo olevansa tyytyväinen pelastuspalvelumekanismin rahoitusasemaan.

– Esittämistämme luvuista ei ole merkittävästi leikattu.

Paluu Brysseliin perhesyistä

Salmi työskenteli sisäministeriön kansliapäällikkönä heinäkuusta 2018. Veri veti kuitenkin takaisin EU-virkamieheksi.

– Olin ollut yltiöoptimistinen sen suhteen, miten työ kansliapäällikkönä sopii yhteen sen kanssa, että perhe asuu Brysselissä. Elämänhallinnan kannalta paluu Brysseliin oli paras vaihtoehto.

– Olen otettu siitä, että minut valittiin kansliapäälliköksi, mutta myös nykyinen EU-tehtävä on merkittävä.

Fakta

Paluu EU-virkamieheksi

Ilkka Salmi nimitettiin EU-komission katastrofivalmiuden ja ehkäisyn johtajaksi lokakuussa 2019.

Salmi siirtyi tehtävään sisäministeriön kansliapäällikön paikalta.

Sitä ennen Salmi työskenteli komission turvallisuusosaston johtajana ja Euroopan tiedusteluanalyysikeskuksen johtajana.

Salmi on toiminut myös mm. suojelupoliisin päällikkönä ja sisäministeri Ville Itälän erityisavustajana.

Salmen tilalle sisäministeriön kansliapäälliköksi valittiin yhdenvertaisuusvaltuutettuna työskennellyt Kirsi Pimiä.