Tornion markkinat on yhä hyvä paikka kuunnella kuntalaisia. Myös ikäihmisiä kiinnostavat elinvoima, kouluasiat ja tulevaisuus heitä itseään koskevien asioiden ohella. He kertoivat, että kaikki asiat liittyvät toisiinsa – jos ei asu keskikaupungilla ja ei ole omaa autoa, ei pääse liikkeelle.
Muutama vanhempi rouva kertoi, ettei pääsisi minnekään, jos ei olisi omaa autoa. Pohjoisen suunnalta ei pääse ilman omaa menopeliä minnekään. Kaikilla ei ole autoa tai ajokorttia. Vanhemman ikäpolven naisilla ei ollut tapana sitä hankkia.
Samaa kulkemisongelmaa olen kuullut aiemmin Kemin suunnalla asuvilta. Jos asuu Tornion alueella, mutta lähempänä Keminmaata tai Kemiä, pitäisi olla enemmän yhteistyötä lähikuntien vanhuspalvelujen välillä. Olemmehan nyt Lapin hyvinvointialueessa, jossa ovat terveyspalvelujen lisäksi sosiaalipalvelut. Saavuttaako palvelut ikäihmisiä yli kuntarajojen? Onko väliinputoajia joukossa?
Ikäihminen voi olla toimintakykyinen kotonaan, mutta seinät kaatuvat päälle, jos ei pääse minnekään. Vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Kun kouluja laitetaan kiinni, myös vanhusten tilanne voi muuttua, sillä samalla myös linja-autovuoroja vähennetään. Kouluasia on siis myös seniorien asia.
Myös yleiset asenneasiat puhuttavat senioreita. Yhteiskunnassa on vallalla talousasiat. Sen ymmärtää, kun talous on kuralla. On silti väärin, jos vanhusten korviin tulee niinkin hävytöntä tekstiä kuin ”roskasakki.”
Tornion markkinat on yhteisöllisyyden paikka. Varsinkin vanhempi väki käy yhä markkinoilla. Oli ihana kuulla erään vanhemman rouvan suusta, kuinka juttutuokiomme oli hänelle sananmukaisesti päivän pelastus. Hän kertoi olevansa yksinäinen, mutta toisaalta kehui keskikaupungilla järjestettäviä tapahtumia ja järjestöjä, jonne hän pääsee kävelyllä. Kaikki eivät pääse kävelemällä paikalle.
Vanhempi väki ei valita. Siksi on tärkeä olla herkällä korvalla kuuntelemassa heidän sanomaansa.