Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Iäk­käi­den ko­ti­hoi­to vä­hen­ty­nyt

Ikäihmisten kotihoidon kattavuus ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti. Heidän saama kotihoito on Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tilastojen mukaan vähentynyt. Samaan aikaan ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on vähennetty, jolloin oletus kotihoidon määrän lisääntymisestä olisi ollut toinen. Tämä johtuu siitä, että säästötoimena palveluiden pääsykriteereitä on nostettu.

Jatkuvasti hoettu mantra ”palveluiden keventämisestä” on toteutunut, kun monet on jätetty kokonaan sen ulkopuolelle. Ikäihmisten yhteisöllistä asumista pidetään ratkaisuna, mutta sen asiakaskunta on jäämässä pieneksi.

Kotihoidon turvin kotona pakotetaan olemaan liian pitkään ja sitten ollaankin jo ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa. Toisaalta on pidettävä huoli siitä, ettei yhteisölliseen asumiseen siirry asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat hoitajan läsnäoloa ympäri vuorokauden.

Kirjoittaja moittii Orpon hallituksen vanhuspolitiikkaa.
Kirjoittaja moittii Orpon hallituksen vanhuspolitiikkaa.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Ikäihmisten, heidän omaistensa ja hoitajien näkökulmasta tämä on tarkoittanut huolta ja epätoivoa. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä useammin muistisairaita, joista osan kotona pärjääminen on hyvin kyseenalaista. Kaikki ymmärtävät, ettei kotona itsenäisesti pärjäämätöntä lasta voida jättää yksin kotiin, mutta muistisairaiden kohdalla heitteillejättö on sallittua. Ikäihmisen kotona pärjäämättömyys ei kiinnosta kuin vasta erikoissairaanhoitoon kuluneita euroja tarkastellessa.

Kotihoidon työntekijöihin tilanne on kohdistanut lisääntyvää kuormittumista. Erityisesti työntekijät kärsivät eettisestä kuormasta. He kokevat, etteivät pysty toteuttamaan asiakkailleen laadukasta hoitoa, vaikka lainsäädäntökin näin vaatii. Asiakkaiden pärjääminen mietityttää vapaa-ajallakin.

Eettisen kuormituksen seurauksia työntekijöille ovat poissaolot työstä, mielenterveysongelmat, epäterveelliset ja epäsosiaaliset elämäntavat ja fyysiset oireet sekä heikentynyt työkyky. Kehitys on suuressa ristiriidassa hallitusohjelman Hyvän työn-ohjelman kanssa, jossa tarkoituksena on varmistaa sote-henkilöstön riittävyyttä, työssä jaksamista ja työn tuottavuutta.

Edellinen hallitus pyrki korjaamaan ikäihmisten palveluita uudistamalla sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen palveluasumisen lainsäädäntöä. Nykyinen hallitus pyrkii heikentämään näitä kaikin keinoin.

Päivi Inbergpuheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto