Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Alueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriö on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Alueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.
Hyvinvointialueiden saama rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin tarvekertoimiin kolmen vuoden viiveellä – vuoden 2024 osalta vuosien 2019 ja 2021 tietoihin. 2025 rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin 2022 palvelutarvekertoimiin, jotka perustuvat kuntien ja kuntayhtymien toimittamiin tietoihin 274 eri tarvetekijästä. Niitä ovat esimerkiksi ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutusaste.
Kustannusten ja tarpeiden arviointi kolme vuotta vanhan aineison pohjalta on vaativa tehtävä. Siksi halusimme verrata tutkimusryhmäni tekemässä tutkimuksessa ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna 2023.
Valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75–98 prosenttia. Lapissa kattavuus on 81 prosenttia.
Tehtäessä 2025 rahoituslaskelmaa on käytettävä tietoa vuosilta 2023 ja 2024. Näin saataisiin tarkempi arvio 2025 kuluista kuin 2022 tietojen pohjalta tehdyn ennusteen pohjalta.