Hyvinvointialueet ovat vastanneet sotepalveluista kohta kolme vuotta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme seuranneet tarkoin niiden talouden kehitystä.
Vuonna 2023 kustannukset nousivat hyvinvointialueista riippumattomista syistä yli 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Samaan aikaan rahoitusta nostava hyvinvointialueindeksi oli vain 3,52 prosenttia.
Osa hyvinvointialueista kykeni sopeuttamaan toimintaansa seuraavina vuosina, vaikka yhteenlaskettu alijäämää oli vielä 2024 noin miljardi euroa.
Nyt suurimmaksi ongelmaksi on noussut hyvinvointialueiden talouden erittäin voimakas eriytyminen. Osa alueista tekee positiivista tulosta samaan aikaan, kun toiset alueet, kuten Lappi, ovat vielä pahasti miinuksella. Jos emme tee mitään rahoitusjärjestelmälle, palvelut eriytyvät ja ihmisten perustuslain takaamat lähipalvelut ovat vaarassa. Eriytymiskehitys pitää pysäyttää.
Syitä erilaiselle talouskehitykselle on monia. Lähtötilanne on ollut erilainen, rahoitusjärjestelmä kohtelee alueita eri tavalla ja päätöksenteko- ja uudistamiskyvyssä on ollut hämmentävän suuria eroja.
Rahoituslainsäädäntö vaatii korjaussarjaa. Julkisen talouden heikon tilanteen takia keinot pitää olla kuitenkin sellaisia, jotka eivät suoraan lisää valtion rahoitusta.
Korjauksia odotellessa alueen päättäjien on kyettävä tekemään uudistuksia. Samalla on muistettava alueiden ihmisten palveluiden turvaaminen. Hyvinvointialueilla käytetyin säästötoimi on ollut peruspalveluitten palveluverkon voimakas supistaminen, mikä ei toimi Lapin etäisyyksillä. Riittämättömien palveluitten varaan jäisi laajalti eniten palveluita tarvitsevat. Pahimmillaan saattohoidossa oleva läheinen joutuisi satojen kilometrien päähän kotoa.
Peruspalvelut on turvattava lähellä ja jokaisella on oikeus turvalliseen ikääntymiseen. Näistä periaatteista ei pidä arviointimenettelyssäkään luopua.
Rahoituksen uudistamiseen tarvitaan ainakin seuraavia korjaustoimia:
Alijäämien kattamisaikaa on pidennettävä kahdella vuodella kaikille alueille. Arviointimenettelyyn joutuneilla alueilla tämäkään ei riitä. Siksi arviointimenettelyssä oleville hyvinvointialueille on mahdollistettava aito velkasaneeraus. Jos talous saadaan tasapainoon, voitaisiin aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää antaa anteeksi. Ilman tätä Lappi ei tule selviämään. Perustuslain takaamat palvelut ovat muuten uhattuna.
Matkakulut on siirrettävä Kelasta hyvinvointialueille. Näin palveluverkkopäätöksissä kaikki kustannukset ovat mukana ja vältytään lähiverkon turhalta karsimiselta.
Rahoituksen pohjana olevien diagnostiikkatietojen luotettavuutta on parannettava ja varmistettava niiden yhdenmukainen kirjautuminen. On selvitettävä myös siirtyminen ikärakenteen ja olosuhdetekijöiden perusteella määräytyvään rahoitukseen.
Jälkikäteistarkistukset on jätettävä rahoituspohjiin. Tällä vältetään hyvinvointialueen rahoituksen alituinen edestakainen heiluriliike.
Hyvinvointialueita on kannustettava tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen.
Julkisten sotepalveluiden tuottavuutta on parannettava valtakunnallisella ohjelmalla, jossa määrätietoisesti luovutaan kaikista vaikuttamattomista sosiaali- ja terveyspalveluista (hukkajahti), puututaan ylitutkimiseen ja medikalisaatioon sekä hyödynnetään uutta teknologiaa ja tekoälyä.
Sote-uudistuksesta ei tullut kerralla valmista tai virheetöntä. Sitä on korjattava ja parannettava. Tärkein yhteinen tehtävämme on palauttaa luottamus julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.