Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 5. päivän luukku tästä

Kuvatarina: Lapset har­ras­ta­vat enemmän lii­kun­taa kuin ai­kui­set – ky­syim­me heiltä, mitä neuvoja ai­kui­sil­le olisi

Hy­vin­voin­ti­alueet aloit­ta­vat toi­min­tan­sa hyvin eri­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta – Jari Jokela: Lapissa val­mis­te­lu­työ käyn­nis­tet­tiin ver­rat­tain myöhään

Kansalaisille ja työntekijöille toivottiin parempaa viestintää.

Helsinki
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa hyvin erilaisista lähtökohdista. Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan esimerkiksi Lapissa työ aloitettiin verrattain myöhään. Arkistokuva.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa hyvin erilaisista lähtökohdista. Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan esimerkiksi Lapissa työ aloitettiin verrattain myöhään. Arkistokuva.
Kuva: Anssi Jokiranta

Hyvinvointialueet valmistautuvat aloittamaan toimintansa vuoden vaihteessa hyvin erilaisista lähtökodista. Kun toisilla alueilla kootaan vasta nyt kuntien ja pienten kuntayhtymien toimintoja yhteen, toisilla on yhteistyötä tehty keskitetysti jo vuosia.

21 hyvinvointialuetta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista ensi vuoden alusta lähtien. Lisäksi palveluista vastaa omalla alueellaan Helsingin kaupunki.

Esimerkiksi Lapissa lähes kaikki kunnat ovat järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa toistaiseksi omillaan ja hyvinvointialueen valmistelutyö käynnistettiin verrattain myöhään, kertoi Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä tilaisuudessa maanantaina.

Hän sanoi, että alueella näyttäisi kuitenkin toteutuvan vuoden vaihteessa turvallinen siirtymä eli asukkaiden palvelut ovat jatkumassa keskeytyksettä, palkat ovat tulossa maksuun ja hyvinvointialue pystyy lähettämään laskuja ja maksamaan niitä.

– Olen käyttänyt sellaista vertausta meidän henkilöstöllemme, että muuttovalmiiseen taloon pääsette kyllä. Siellä on huoneita, joissa pystyy asumaan. Mutta se ei ole mikään talopaketti, jossa kaikki olisi valmiina. Tapetteja puuttuu seinistä ja listoja lattian rajasta ja niin edelleen, Jokela sanoi.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla puolestaan valmistelutyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista, sillä siellä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on tehty Soite-kuntayhtymänä jo vuosia. Vs. johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemi sanoikin, että nyt alueen haasteena on soten ja pelastustoimen yhdistäminen

– Meidän ongelmamme ovat tällaisia ehkä pieniltä kuulostavia mutta meidän mittapuussamme isoja asioita, kuten kuinka sopimuspalokunta toimii, kuinka me saamme sen jatkumaan.

Talouden epävarmuus haasteena

Lähes kaikkien hyvinvointialueiden puheenvuoroissa nostettiin esiin huoli niiden taloudellisesta tilanteesta. Puheenvuoroissa toistui näkemys siitä, että talousarvioiden tekeminen on ollut erittäin vaikeaa, koska tilanne on ollut monilta osin niin epäselvä.

Satakunnan hyvinvointijohtaja Kirsi Varhila kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi valtiovarainministeriöstä saatavat pohjaluvut ovat tulleet myöhään ja liikkuneet koko ajan.

– Se on vähän niin kuin tikkatauluun heittäisi vähän sinne taulun suuntaan mutta silmät kiinni, että mihin se tikka osuu, hän kuvaili.

Lähes kaikki alueet kertoivat ensi vuoden talousarvioidensa jäävän alijäämäisiksi, ja monilla on suunnitelmissa erilaisia tuottavuus- tai tasapainotusohjelmia.

Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo kertoi, että valmistumassa olevan talousarvion mukaan alueen alijäämä on ensi vuonna 40 miljoonaa euroa.

–  Luonnollisesti sitä tulevaisuutta kun katsellaan, niin tuottavuusohjelmia kaikki varmasti lähtevät miettimään. Ja hyvin semmoisessa sumuisessa näkymässä mennään myös talouden osalta sinne järjestämisvastuun vastaanottoon ja vuoteen 2023.

Parempaa viestintää kaivataan

Useamman alueen edustajat nostivat esille tarpeen viestiä tulevasta uudistuksesta sekä henkilöstölle että alueiden asukkaille. Erityisesti henkilöstön merkitystä korostettiin, varsinkin kun työvoiman riittävyydessä on haasteita. Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kiinnittikin huomiota henkilöstöpolitiikkaan muutoksen keskellä.

– Siihen liittyvät kaikki viestinnälliset haasteet, pelot, uhat, ajatukset siitä, miten tämä homma tulee menemään, irtisanomisuhat ja muut. Ollaan aika paljon sellaisessa ihmiselämän perusmytologiassa kiinni, hän sanoi.

Korhonen kertoi, että alueella on noussut vahvasti esille myös kansalaisviestintä jokaiseen kotiin.

– Nyt en puhu mistään somesta enkä TikTokin tanssivideoista vaan ihan paperisista kansalaisviestinnän "aanelosista", joissa on jääkaappimagneetti mukana.