Kalastus: Lo­hi­ke­sä Tor­nion­joel­la on alkanut – oletko saanut von­ka­leen, lähetä meille kuva

Pääkirjoitus: Sää­ty­ta­lol­la esillä oleva ay-liik­keen ve­ro­etu­jen ka­ven­ta­mi­nen on tu­li­kuu­ma kysymys

Ylioppilaat: Katso tästä Lapin lu­kioi­den val­ko­la­kin saajat

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hy­vin­voin­ti­alue on ter­vey­den­huol­toa laa­jem­pi ko­ko­nai­suus

Näkökulma

Hyvinvointialueet ovat toimineet runsaat neljä kuukautta, ja nyt on jo esitetty seuraavia rakenteellisia uudistuksia. Keskustelu näyttää jumittuneen aiemmalle tasolle hyvinvointialueiden lukumäärästä.

Kuitenkin vain osa terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastuspalvelujen kokonaisuudesta saisi suoraa hyötyä alueiden määrän vähentämisestä. Ei ole syytä unohtaa, että hyvinvointialue on myös alueellista demokratiaa toteuttava ja kansalaisten osallisuutta organisoiva toimija.

Julkisessa keskustelussa korostuu pääosin erikoissairaanhoidon näkökulma, vaikka se on kustannuksiltaan vain kolmasosa kokonaisuudesta. Peruspalvelut muodostavat noin kaksi kolmasosaa hyvinvointialueiden palveluista. Sosiaalihuollon palveluiden osuus kokonaisuudesta on lähes 40 prosenttia.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.