Kylmä ja sateinen kesäkuu on venyttänyt Suomen hyttyskesää harvinaisen pitkälle. Normaalisti tässä kohtaa kesää vilkkain hyttysaika olisi jo pikku hiljaa takanapäin, mutta tänä vuonna paksuimmat parvet saattavat vielä olla tuloillaan, kertoo Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan professori Marko Mutanen.
Syy löytyy kuluvan kesän säästä, joka on ollut harvinaisen kylmää ympäri Suomen.
– Tämä vaikuttaa suoraan vaihtolämpöisiin eläimiin. Se hidastaa kaikkea: niiden kehitystä, kuoriutumista ja esiintymisaikaa, sanoo Mutanen uutistoimisto STT:lle.
Normaalisti yksittäisen lajin hyttyskausi on parin viikon mittainen, mutta kylmä sää pitkittää sitä. Hyttysiä alkaa olla vasta nyt runsaasti pohjoisessakin, vaikka normaalisti kesähyttysen massakausi alkaisi olla jo takanapäin.
Mutasen mukaan koko luonto on kylmän kesän vuoksi myöhässä. Kasvien ja hyönteisten esiintymismäärät muistuttavat esimerkiksi Kuusamon korkeudella enemmänkin kesäkuun puoliväliä kuin heinäkuuta.
Kesä on ollut kaikkien hyönteisten osalta äärettömän hiljainen. Mutanen on itse seurannut hyönteisten elämää vuosikymmenten ajan, eikä muista koko ajalta näin huonoa kesää.
– Vuosi 1987 on sellainen, mitä monet vanhemmat ihmiset muistelevat, koska silloin oli todella kylmä kesä. Tämä muistuttaa sitä vuotta aika paljon, Mutanen sanoo.
Kohta saattaa kuhista
Kuluvalle viikolle on vihdoin lupailtu aurinkoista ja lämmintä säätä käytännössä koko maahan. Tämä voi muuttaa hiljaisen hyttyskesän täysin päinvastaiseksi.
– Meille voi tulla kunnon ryöpsähdys, ja varmasti tuleekin. Ensi viikolla hyönteisten määrät – ja Pohjois-Suomessa myös hyttysten määrät – tulevat varmasti nopeasti kasvamaan.
– Voi olla, että etelässä pahin hyttyskausi on jo ohi, mutta kyllä sielläkin hyttysiä ilmaantuu.
Pitkäksi venynyt hyttyskausi saattaa tarkoittaa, että niin sanottuja ihmisiä enemmän häiritseviä kesähyttysiä esiintyy vielä syksyllä. Loppukesän hyttyset eivät normaalisti ole niin kovia ihmisten kiusaajia.
Pogostantautia havaittu laajemmin
Hyttysten levittämää pogostantautia eli nivelrokkoa on havaittu Suomessa aiempia vuosia laajemmin. Helsingin yliopiston professorin, kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin Olli Vapalahden mukaan levinneisyyttä selittää osittain myös se, että tautia tunnistetaan nykyään paremmin muuallakin kuin Itä-Suomessa, jossa se pääasiassa leviää.
Tautia on viime vuosina havaittu laajalla alueella Keski-Suomessa, kuten Hämeen seudulla ja Etelä-Pohjanmaan suunnalla.
Tauti leviää tyypillisimmin elokuun alusta syyskuun loppuun, kunnes ensimmäiset yöpakkaset saapuvat.
Pogostantaudin pääasiallisiin oireisiin kuuluvat ihottuma, nivelkivut, flunssaisuus ja kuume. Nivelkivut ovat usein syy, miksi ihmiset suuntaavat lääkärin pakeille.
Joissain tapauksissa nivelkivut saattavat pitkittyä jopa kolmen vuoden pituisiksi.
– Taudin isoin ongelma on ehkä se, että se pitkittyy joillain. Myös se, että niitä nivelkipujen aiheuttajia selvitellään, eikä saada diagnoosia, Vapalahti sanoo.
Taudille ei ole olemassa tiettyä hoitoa tai rokotetta. Nivelkipuja hoidetaan niitä lieventävillä lääkkeillä.
– Tauti ei kuitenkaan ole syy, miksi kannattaisi välttää luonnossa käymistä, Vapalahti toteaa.
