Hus seuloo pa­ran­tu­nei­ta uusilla vas­ta-ai­ne­tes­teil­lä – ne löy­tä­vät myös oi­reet­to­mas­ti ko­ro­na­vi­ruk­sen sai­ras­ta­neet

Koronavirus jyllää etenkin suurimmassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Uusilla testeillä paljastuvat parantuneet, jotka voivat työskennellä muita vapaammin muun muassa koronaviruspotilaiden kanssa. Vasta-aineita voidaan hyödyntää myös plasmahoidossa, jos sellainen aloitetaan Suomessa.


Koronavirustestien määrää on tarkoitus kasvattaa nopeasti kaksinkertaiseksi. Laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat saapuvia näytteitä Helsingin yliopistosairaalassa.
Koronavirustestien määrää on tarkoitus kasvattaa nopeasti kaksinkertaiseksi. Laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat saapuvia näytteitä Helsingin yliopistosairaalassa.
Kuva: Arttu Laitala

Uuden koronaviruksen aiheuttama tauti Covid-19 on viheliäinen, mutta useimmat parantuvat ja saavat immuniteetin.

Tällä tiedolla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä immuniteetin saaneet voivat muita turvallisemmin olla tekemisissä koronapotilaiden kanssa, eivätkä he kunnolla parannuttuaan levitä tautia eteenpäin.

Suurin osa potilaista selviää koronaviruksesta hyvin. Osalle tauti kuitenkin jättää jälkensä.

– Kiinalaistutkimusten mukaan joillekin jää keuhkovaurioita, jotkut tarvitsevat pitkää kuntoutusta ja joidenkin perussairaus voi pahentua, luettelee diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Tällä tietoa parantuneet eivät enää levitä tautia ainakaan sen jälkeen, kun he ovat olleet kahden viikon karanteenissa sairaalasta päästyään. Näin toimittiin Kiinassa, jossa tartuntamäärät ovat laskeneet.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo vasta-ainetestien antavan uudenlaisia mahdollisuuksia koronaviruspotilaiden hoitoon.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo vasta-ainetestien antavan uudenlaisia mahdollisuuksia koronaviruspotilaiden hoitoon.

On yksittäisiä tapauksia, jossa parantunut on saanut uuden koronavirusinfektion. Näissä tapauksissa voi olla kyse siitäkin, että ensimmäinen testi on antanut väärän positiivisen tuloksen, mutta aihe vaatii lisätutkimusta.

– Jonkun verran on yhä selvitettävä asioita lääketieteellisesti, Lehtonen sanoo.

Koronaviruksen immuniteetin kesto on myös avoin. Muut koronavirukset viittaavat siihen, että immuniteetti voi kestää ainoastaan vuoden ajan.

Parantuneista on monenlaista hyötyä

Hus aloittaa muutaman viikon päästä laajat vasta-ainetestit. Nämä testit eroavat koronaviruksen paljastavista testeistä siten, että vasta-ainetesteillä saadaan selville taudista parantuneet. Vasta-ainetestit otetaan vasta oireiden myöhemmässä vaiheessa tai parantumisen jälkeen.

Vasta-ainetestaus on myös virustestejä halvempaa ja helpompaa. Niitä voidaan tehdä esimerkiksi 2 000 henkilölle päivässä Husin alueella.

Tieto parantuneista on tärkeä ammateissa, joissa työskennellään koronaviruspotilaiden kanssa. Parantuneilla on oletettavasti immuniteetti, sillä juuri kehon vasta-aineet suojelevat virukselta. Ensimmäisenä testataan hoitohenkilökunta.

– Joku voi todeta, että minulla on tauti ollut, voin hoitaa koronapotilaita. Tämä perustuu tietenkin vapaaehtoisuuteen, mutta uskon että tällaiseen on lähtijöitä, Lehtonen toteaa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suunnittelee vasta-ainetestejä, joissa väestöotos olisi satunnainen. Sillä voitaisiin mallintaa viruksen leviämistä ja löytää oireettomasti sairastaneet. Husin testit kohdennetaan tarpeen mukaan oirehtineille lääketieteellisin perustein.

Husissa koronavirusnäytteiden etenemistä laboratorion eri työvaiheissa seurataan kyseisellä taululla.
Husissa koronavirusnäytteiden etenemistä laboratorion eri työvaiheissa seurataan kyseisellä taululla.

Husin testeillä voi työterveyshuollossa saada selville koronaviruksen sairastaneita henkilöitä. He voisivat melko huolettomasti liikkua ja tehdä töitä työpaikoilla sekä koronaviruspotilaiden kanssa.

SPR:n Veripalvelu selvittää plasmahoitoa

Joissakin maissa koronavirusta hoidetaan plasmalla, jota kerätään koronaviruksesta parantuneiden verestä erotettuna.

Tällaista hoitoa ei ole Suomessa saatavilla toistaiseksi, mutta Suomen Punaisen ristin (SPR) Veripalvelu selvittää yhdessä suomalaisten lääkärien kanssa, onko plasman keruulle tarvetta.

– Hoito on ollut maailmalla vasta kokeellista. Suomessa sen aloittamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta keskusteluja on käyty, sanoo SPR:n Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen.

Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, kuka hyötyisi plasmahoidosta ja kuinka kauan koronaviruksen toipumisesta on pitänyt kulua ennen kuin parantunut henkilö voi luovuttaa plasmaa.

Ihalainen arvioi, että yksi henkilö voisi luovuttaa tarvittavan määrän plasmaa yhdelle koronaviruspotilaalle.

Plasmaa voi ottaa luovuttajalta kerralla enemmän kuin verta, mutta plasman erottelu verestä luovuttaessa vaatii omat laitteensa, joista on Suomessa pulaa.

Siksi plasmahoito ei Ihalaisen mukaan voi olla suuren mittakaavan ratkaisu koronavirukseen ainakaan Suomen laitteistolla.

Tämänhetkisen tiedon mukaan luovutetun plasman tulisi olla veriryhmältään sopivaa hoidettavalle potilaalle.

Valmius plasmahoidon käyttöönottoon on diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan myös Husissa, jos plasmaa on saatavilla.

Myös hän pitää SPR:n Veripalvelua tahona, joka voisi Suomessa parhaiten valmistaa koronaviruksen hoidossa käytettävää plasmaa.