Hurjan nä­köi­nen tai­to­len­to on har­vi­nai­nen har­ras­tus poh­joi­ses­sa – haa­pa­ran­ta­lai­sen Pertti Kransin kone on Ruotsin ar­mei­jan vanha har­joi­tus­ko­ne

Harrastus auttaa hallitsemaan konetta erilaisissa tilanteissa.

Pertti Krans osti Ruotsin armeijan vanhan harjoittelukoneen muutama vuosi sitten. Hän haluaisi entisöidä sen alkuperäiskuosiin.
Pertti Krans osti Ruotsin armeijan vanhan harjoittelukoneen muutama vuosi sitten. Hän haluaisi entisöidä sen alkuperäiskuosiin.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Silmukka, vaakakierre ja Channelle, jonka liike muistuttaa kynttilän liekkiä. Ne ovat esimerkkejä taitolentoliikkeistä, joita  Haaparannalla asuva ilmailuharrastaja Pertti Krans voi Scottish Aviation Bulldog -merkkisellä lentokoneellaan tehdä.

Heikkopäisellä toimittajalla näistäkin helpoista ja g-voimiltaan maltillisista liikkeistä tulee vähän paha olo, mutta lentäjällä ei tunnu missään.

Pertti Krans kiinnostui lentokoneista jo ihan pienenä poikana. Viisivuotiaana hän piirteli lentokoneiden kuvia ja haaveili lentämisestä. Hän tiesi jo nuorena hankkivansa lentolupakirjan jossain vaiheessa elämäänsä.

21-vuotiaana, vuonna 1992, Pertti Krans kävi purjelentokurssin ja sai lupakirjan plakkariinsa.

– Aloin heti harjoitella taitolentoa purjekoneilla. Niillä pystyy taitolentämään paremmin kuin tavallisilla ei taitolentoon tarkoitetuilla pienkoneilla. Purjekoneet kestävät g-voimia paremmin.

Vuonna 2016 hän hankki lentolupakirjan moottorilentokoneille ja vuoden päästä tästä hänellä oli oma taitolentoon soveltuva lentokone. Pohjois-Suomessa ei Kransin mukaan ole hänen lisäkseen kuin yksi taitolentäjä. Hänkin Oulussa.

Pertti Krans kiinnostui lentämisestä ja lentokoneista jo pienenä.
Pertti Krans kiinnostui lentämisestä ja lentokoneista jo pienenä.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Vaakakierre helpoin liike

Taitolennossa siis tehdään silmukoita ja lennetään välillä pää alaspäin. Se näyttää hurjalta. Moni tavallinenkin lentäjä voi pitää taitolentoa hurjana lajina, jos ei ole sitä kokeillut.

– Taitolento parantaa lentotaitoa tavallisillakin koneilla. Harrastus auttaa hallitsemaan konetta erilaisissa tilanteissa, Pertti Krans kertoo.

Helpoin taitolentoliike on vaakakierre, jossa lentokone pyörähtää pituusakselinsa ympäri. Vaikempi liike on vaikkapa flip roll. Siinä suoraan lentävä kone laitetaan sakkaamaan eli siipi menettää nostovoimansa siten, että että toinen siipi sakkaa ja toinen lentää. Sakkaava siipi pyöräyttää koneen ympäri nopeasti.

– Liikkeenä flip roll ei ole vaikea, mutta kilpailussa liike vaatii tarkkuutta. Liikkeen pitää lähteä suorasta vaakalennosta, koneen pitää tehdä todella nopea kiepsahdus ja palata täsmällisesti takaisin suoraan vaakalentoon, Pertti Krans selittää.

Hän ei ole vielä koskaan kilpaillut taitolennossa, sillä hän ei ole ainakaan toistaisesti kokenut kilpailemista kiinnostavaksi. Tänä vuonna asiaan saattaa tulla muutos, sillä miestä on kosiskeltu osallistumaan ainakin yksiin kilpailuihin elokuussa.

– Taitolentokilpailuissa tuomari arvostelee kaikki liikkeet. Esimerkiksi silmukan täytyy olla täydellisen pyöreä. Liikkeiden täytyy olla tarkkoja, hän kertoo.

Sata tuntia vuodessa

Nokian tuotepäällikkönä työskentelevä Krans ehtii lentää noin satakunta tuntia vuodessa. Noin kymmenen prosenttia tunneista on taitolentoa. Suurin osa lennoista on palo-, pelastus- ja etsintälentoja tai vaikkapa laskuvarjohyppylentoja.

– Lentämisessä viehättää vapaus liikkua kolmiulotteisesti. Lentäminen on myös hyvin visuaalista. Hienolla pilvisellä säällä on upeaa surfailla pilvien välissä.

Lentäminen myös pakottaa elämään hetkessä, sillä lentäminen vaatii sataprosenttista keskittymistä.

Ilmailuhistoria kiinnostaa

Kransin lentokoneessa yhdistyvät taitolentoharrastus ja miehen kiinnostus ilmailuhistoriaa kohtaan. Hänen ilma-aluksensa on vuosimallia 1972 oleva Ruotsin armeijan käytöstä poistettu hävittäjälentäjien koulutuskone.

Krans osti koneen Etelä-Ruotsista. Se oli ollut armeijan käytössä 2000-luvun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen se oli myyty yksityishenkilölle, jolta Krans koneen osti viisi vuotta sitten.

Kone on tällä hetkellä valkoinen, mutta se ei ole koneen alkuperäisväri.

– Aion maalauttaa koneen alkuperäiseen maastokuosiin, kunhan löydän sopivat värit, Krans suunnittelee.

Taitolentäjiä ei Meri-Lapissa ole muita kuin Pertti Krans.
Taitolentäjiä ei Meri-Lapissa ole muita kuin Pertti Krans.
Pertti Kransin kone

Scottish Aviation Bulldog.

Ollut käytössä ruotsin ilmavoimissa koulukoneena tyyppimerkilltään SK 61 ja ollut myös yhteyskoneena ruotsin maavoimilla tyyppimerkiltään FPL 61.

Oli Saab Safir:in seuraaja koulukoneena.

“Kone on Ruotsin rekisterissä sen vuoksi kun en löytänyt yhtään hyvää syytä siirtää Suomen rekisteriin. Samoin olisi myös toisin päin.”

Suomen ilmailutiedoilla pärjää myös Ruotsissa
Taina Nuutinen-Kallio

Haaparannalla asuva Pertti Krans ei ole huomannut, että Ruotsin ja Suomen ilmailuharrastuksessa tai -harrastajissa olisi kovin suurta eroa.

–Itse ilmailussa on aika paljon pieniä eroja. Kuitenkin Ruotsin kulttuuri on suvaitsevainen, joten jos on vain lentänyt Suomessa, niin niillä tiedoilla pärjää Ruotsissa. Suurin ero lienee siinä, että useat kentät ovat kiinni silloin, kun lennonjohto on kiinni. Kenttien käyttäminen on tällöin myös kielletty toisin kuin Suomassa. Usein tarvitaan myös niin sanottu PPR, eli etukäteen hankittu lupa käydä tietyillä kentillä.

Pertti Kransin mukaan Ruotsissa on aika paljon taitolentoa harrastavia, mutta vain pieni osa heistä käy kisoissa.