Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

kolumni: Kuka sinä olet sil­loin, kun kukaan ei ole kat­so­mas­sa?

pääkirjoitus: Esi­mer­kil­lä on voimaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Huonoja ko­ke­muk­sia hy­vin­voin­ti­aluees­ta

Eläkeliiton Lapin piirin 20 yhdistystä on pohtinut Lapin hyvinvointialueen onnistumista ensimmäisen vuoden aikana. Yleisesti koetaan, että tarvittaessa yhteydenotto on varsin vaikeaa.

Nettisivut ovat monimutkaiset ja hankalat käyttää, tarvittavia puhelinnumeroita ei tahdo löytyä. Kun löytää oikean puhelinnumeron, ei siihen vastata. Vastaaja on monesti automaatti, joka ehdottaa takaisinsoittopalvelua, mutta takaisin soittoa ei useinkaan tule.

Ajanvaraus on työlästä. Hyvinvointialue tarvitsee ihmisen vastaamaan puhelimeen ja ohjaamaan soittajan oikeaan paikkaan, jotta saa asiansa hoidettua.

Sairaanhoitajien ja lääkärien vastaanotolle on pitkähköt jonot, puhumattakaan lähetteestä erikoissairaanhoitoon. Laboratoriotuloksien saaminen kestää turhan pitkään. Pula osaavasta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä koettelee Lapin ikääntyvää väestöä.

Huoli on myös terveysasemien (terveyskeskus) ja palvelujen vähenemisestä. Julkista liikennettä ei juuri ole ja välimatkat ovat pitkät. Hoiva- ja hoitopaikkoja vähenee, kotipalvelussa on henkilökunnan puute.

Hoivayksiköihin on jono. Huonokuntoinen vanhus, mikäli hän ei kotona pärjää, joutuu sairaalan ”petipaikoilla” odottamaan kunnollista palveluasumispaikkaa. Vuodeosastopaikka voi olla myös kaukana kotikunnasta.

Toivomme todella, että hyvinvointialueen ongelmat ovat vain käynnistysongelmia, lasten tauteja, ja että epäkohtiin löytyvät ratkaisut tulevina vuosina.

Mirja Stålnacke

puheenjohtaja

Kirsi Lantto

toiminnanjohtaja, Eläkeliiton Lapin piiri ry