Pääkirjoituksessa (LK 24.9.) syytettiin osaa aluepäättäjistä ymmärtämättömyydestä Lapin hyvinvointialueen (Lapha) tilanteen vakavuutta kohtaan. Esitys tilapäisen valiokunnan asettamisesta kuvattiin todellisuuden kieltämisenä ja hedelmättömänä nahisteluna tai "Laphalle voidaan sanoa hyvästit”.
Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) toimintojen puolustaminen leimattiin sopimattomaksi kunnan edun ajamiseksi.
Toisin kuin kirjoitus antaa ymmärtää, me merilappilaiset aluevaltuutetut ymmärrämme hyvin todellisuuden. Tuorein tilinpäätösennuste on kylmää luettavaa, alijäämä kasvaa ennakoitua nopeammin, eikä Lapha ole kyennyt tasapainottamaan talouttaan. Tiedämme myös, että 1.10. voimaan astuva sairaalaverkkolaki tuo muutoksia LPKS:lle ja arviointiryhmältä on odotettavissa lisäsäästöjä mahdollisesti jo ensi kuussa.
On totta, että nyt kaivataan yhtenäisyyttä. Aluehallitus ohjeisti keväällä yksimielisesti valmistelua niin, että kahden sairaalan mallia jatketaan lain sallimissa rajoissa.
Yksimielisyys unohtui, kun keväällä sovitut mahasuolikanavien tähystysten siirrot Rovaniemeltä LPKS:ään peruttiin heti ja syksy alkoi esityksellä kardiologisten toimenpiteiden keskittämisestä LKS:ään. Tätä laki ei vaadi, vaan kyse on Laphan päätösvallassa olevasta ratkaisusta.
Yhteistyöhön tarvitaan kaikki osapuolet. Kolmannes lappilaisista asuu entisellä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Heidän matkansa Laphan kyydissä on ollut pimeää tietä pitkin Rovaniemelle.
Jos halutaan, että myös merilappilaiset valtuutetut ovat yhteistyössä päätösten tukena, on tultava joskus myös vastaan. Tienhän pitäisi olla yhtä pitkä molempiin suuntiin.