Pääkirjoitus: Ay-lii­ke ja hal­li­tus ovat ajau­tu­neet jää­rä­päi­syyt­tään pat­ti­ti­lan­tee­seen, mistä kum­man­kin on vaikea pe­rään­tyä

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Rikos: Vä­ki­val­tai­nen ve­lan­pe­rin­tä Ro­va­nie­mel­lä toi 37-vuo­tiaal­le nai­sel­le reilut kaksi vuotta van­keut­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hoi­to­työn joh­ta­jien asema tun­nus­tet­ta­va

Pian aloittavien aluevaltuustojen ensimmäisiä päätettäviä asioita on hallintosääntö. Siinä kuvataan, miten hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluita johdetaan. Monin paikoin hallintosääntöesitykseen ei ole kirjattu hoitotyön johtamista, eikä sen vastuita ja tehtäviä – ei myöskään toimivaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hallintosääntöä on valmisteltu työryhmissä, joihin ei ole otettu mukaan hoitotyön johtajia.

Hallintosääntö ja sen kirjaukset voivat kuulostaa palveluiden käyttäjien kannalta etäisiltä. Asia on hyvin merkittävää sote-uudistuksen onnistumisen näkökulmasta.

Hoitotyön johtajia ovat ylihoitajien lisäksi esimerkiksi osaston- ja apulaisosastonhoitajat. He ovat lähiesihenkilöitä, joiden määrää on viime vuosina vähennetty ja asemaa on heikennetty sote-organisaatioissa.

Sote-uudistuksen onnistumiseen vaikuttaa vahvasti se, miten arkipäiväistä hoitotyötä johdetaan. Onko meillä jatkossa tarpeeksi ihmisiä, jotka johtavat kunta-alan suurinta henkilöstöryhmää, koulutettua sote-henkilöstöä? Kyse on sujuvista hoito- ja palveluketjuista, henkilöstön määrästä – siitä, että rekrytoidaan osaavaa työvoimaa ja arkisen hoitotyön sujumisesta.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita