Hilla Aino Aurora Määttä täyttää tällä viikolla neljä kuukautta. Pikkuneiti on iloinen ja tyytyväinen ja hän oppii koko ajan uusia taitoja: hän pyörähti vatsalleen jo reilun kolmen kuukauden iässä!
Hillan perhe elää aktiivista ja liikunnallista elämää. Raskaus ei rajoittanut harrastuksia
– Kesällä vesijetteilimmie ja kävimme Vilman kanssa salilla vielä lasketun ajan jälkeenkin, muistelee Hillan isä, kemiläinen Matti Määttä, jolle Hilla on kolmas lapsi.
Äidille Vilma Klemetille Hilla on esikoinen.
– Raskaus sujui hyvin alusta loppuun saakka. Ihan alussa minulla oli pahoinvointia, mutta muuten olen ollut elämäni voimissa ja pystyin urheilemaan synnytykseen saakka, Klemetti iloitsee.
Omasta pussista
Hilla syntyi 19.10. omaan kotiinsa. Suurin osa suomalaisista synnyttää sairaalassa, mutta Klemetti ja Määttä valitsivat suunnitellun kotisynnytyksen.
– Olin seurannut Instagramissa tilejä, joilla kerrottiin kotisynnytyksistä. Kotona synnyttämisessä minua kiinnosti häiriöttömyys: että saan itse valita, miten ja missä asennossa synnytän ja mitä syön. Ja saan herätä omassa sängyssä, Klemetti kertoo.
Koska raskaus oli sujunut ongelmitta, neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri suhtautuivat pariskunnan kotisynnytysaikeeseen myönteisesti.
Klemetin tietojen mukaan Meri-Lapissa ei ole yhtään kotikätilöä, mutta lähin yksityinen kotikätilö löytyi suht läheltä Oulusta. Vilma Klemetin mukaan yksityisen kätilön palkkio vaihtelee 700 ja 2000 euron välillä. Lisäksi Klemetti kävi kotisynnytykseen valmentavan kurssin, joka maksoi 350 euroa.
Kotisynnytys maksetaan omasta pussista.
Sunnuntaista tiistaihin
Kätilö päivysti kaksi viikkoa ennen ja jälkeen lasketun ajan ja hän saapui jo hyvissä ajoin Kemiin auttamaan pariskuntaa synnytyksessä. Myös Vilma Klemetin ystävä saapui avuksi.
Klemetti oli arvellut, että alkaessaan synnytys etenisi nopeasti, mutta lopulta lapsi teki tuloaan sunnuntaista tiistaihin saakka.
– Kätilön mukaan synnytys oli lempein mahdollinen, mitä lapsella voi olla, Klemetti toteaa.
– Vauva sai tulla rauhassa ulos, joten Hillalla ei ollut nyrkkeilijän nenää, ja pään muoto oli tosi sievä syntymästä saakka. Vaikka kaikilla lapsillahan pää ajan myötä oikeaa, Matti Määttä sanoo.
Kehon oma kivunlievitys
Kotisynnytyksessä on mahdollista käyttää monenlaista kivunlievitystä, joskaan lääkkeellinen kivunlievitys, kuten vaikkapa epiduraalipuudutus ei ole kotona mahdollista. Kätilö tuo mukanaan synnytyksessä tarvittavat tavarat ja lääkkeet tai perheet pyytävät neuvolasta reseptit niihin lääkkeisiin, jotka yhdessä kätilön kanssa arvioidaan tarpeellisiksi.
Vilma Klemetti luotti oman elimistönsä kykyyn huolehtia kivunlievityksestä.
– Tutustuin luonnonmukaiseen kivunlievitykseen ja harjoittelin muun muassa hengittämistä koko raskausajan.
Aktiivinen isä
Isän rooli synnytyksessä oli aktiivinen.
– Hieroin, laitoin ruokaa ja tsemppasin. Kannattelin Vilmaa liinalla, joka helpotti supistusten luomaa painetta ja kipua, Matti Määttä kertoo.
Ihmiset kestävät kipua eri tavoin, ja puolison kivunsietokyky teki vaikutuksen Määttään. Hän on pitkän linnan motocross- ja snowcrossharrastaja, jolle loukkaantumisen aiheuttamat kivut ovat itselleenkin tuttuja.
– Jotkut eivät kestä ollenkaan kipua, se on ihmisestä kiinni, hän pohtii.
Vastuu itsellä
Vaikka kätilö tulee kotiin, kotona synnyttävät ovat itse vastuussa valinnastaan synnyttää kotona.
On myös tärkeää, että kotisynnytys on pariskunnan yhteinen päätös.
Klemetti ja Määttä hankkivatkin kotona synnyttämistä varten paljon tietoa etukäteen.
– Vilma on paljon valmiimpi vanhemmaksi, kuin minä olin, kun sain ensimmäisen lapseni. Sitähän vain meni repun kanssa sairaalaan, että me ollaan tässä, Määttä muistelee.
Synnytyksen jälkeen perhe vietti lapsivuodeaikaa ihan kirjaimellisesti. Hilla pötkötteli äidin ja isän sängyssä ihokontaktissa äitinsä kanssa. Vaippaa ei vauvalle puettu pariin viikkoon.
Syntyneet 2021
Kemi 135
Keminmaa 71
Simo 15
Tervola 17
Tornio 163
Ylitornio 13
Hymytyttö-Hilla
Hilla on hymytyttö, joka ei paljoa itkeskele, vaikka vatsavaivojakin hänellä on ollut jonkin verran.
– Matti on vauvanhoitajana niin kokenut, että hän tietää, missä asennossa vatsavaivat helpottavat, Klemetti kehuu.
– Minä olen jo hoitanut kahta vauvaa, joten tiedän, että vauvat reagoivat rauhallisuuteen. Ensimmäistä vauvaani olin monesti viemässä sairaalaan, kun hän ei lopettanut itkemistä. Kun tuoreet vanhemmat ovat paniikissa, niin vauvakin on paniikissa, Määttä jatkaa.
Päivät vauvan kanssa sujuvat vaunutellen. Perhe on päässyt jo matkustelemaankin lähialueilla, kuten Oulussa, Rovaniemellä ja Ylläksellä. Lapin matkalta Hilla on saanut nimensäkin.
– Olimme lomailemassa Inarissa ennen kuin edes odotimme vauvaa. Kävimme marjassa suolla, jossa päätimme, että jos meille joskus syntyy tyttö, saa hän nimekseen Hilla. Aino-nimi tulee Matin mummolta ja Aurora sopii Lappiin muuten, Klemetti kertoo.
Haaveissa perheellä on tehdä vähän pidempi reissu esimerkiksi Espanjaan.
Hilla Määttä on yksi Lounais-Lapin Vauvat2021-liitteen pienokaisista. Pääset selaamaan liitettä tästä.
Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytysosaston ylilääkäri Pia Vittaniemi kertoo, että Meri-Lapissa kotisynnytykseen päädytään suunnilleen kerran kahdessa–kolmessa vuodessa.
– Synnytyslääkärinä en suosittele kotisynnytystä kenellekään. Vaikka synnytykset yleensä onnistuvat hyvin, on synnytyksissä aina riskitekijöitä. Suomessa on laillista synnyttää kotona, hän toteaa.
Synnytyksessa voi kuitenkin tulla eteen yllättäviä harvinaisia hätätilanteita ja sen vuoksi Vittaniemi on sairaalasynnytysten kannalla.
– Jos vauva sydänäänet synnytyksen aikana heikkenevät, voi se aiheuttaa vauvalle hätätilanteen ja tällöin pitäisi olla mahdollisuus tehdä hätäsektio. Toinen vauvan kannalta vaikea tilanne voi on syntymän jälkeen ilmenevä ns. adaptaatiohäiriö eli vauva ei sopeudukkaan riittävän nopeasti kohdun ulkopuoliseen elämään. Jos tässä tilanteessa vauvan virvoittelu/hengityksen tukeminen viivästyy, niin se voi olla vaarantaa vauvan terveyden.
Vittaniemi muistuttaa, että synnyttäminen on suomalaissairaaloissa erittäin turvallista.
–Vauvoja menetettiin aiemmin synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin ennen kuin siirryttiin sairaalasynnytyksiin.
Koko maassa harva päätyy suunniteltuun kotisynnytykseen, mutta määrät ovat olleet viime vuosina jonkin verran kasvussa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämät viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta esimerkiksi vuonna 2020 suunniteltuja kotisynnytyksiä Suomessa oli 74, kun niitä vaikkapa vuonna 2000 ja 2010 oli vain 12. Myös suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolella tapahtuneiden synnytysten sekä matkasynnytysten määrä on kasvanut viime vuosina.
Pia Vittaniemi ymmärtää sen, että synnyttäjät kaipaavat sairaalalta enemmän kodinomaisuutta. Perhekeskeiseen synnyttämiseen ja synnyttyssalin ja osaston viihtyvyyteen on panostettu varmaan kaikissa Suomen synnytyssairaaloissa. Erityisen hyvin se on onnistunut uusissa synnytyssairaaloissa, joissa em asioihin on kiinnitetty huomioita jo suunntteluvaiheissa, kuten esim. uudessa Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa. Kainuun keskussairalassa on mm. synnyttäjien käytössä sauna ja muutenkin synnyttäjien viihtyvyyteen on erityisesti kiinnitetty huomiota. Synnyttäjien käytössä on perhehuoneet. Sinne on saatu synnyttäjiä kauempaakin.
Perhehuoneita on tarjolla myös Länsi-Pohjassa.
– Pyrimme Länsi-Pohjassakin toteuttamaan synnyttäjien toiveita. Tietenkin vauvan ja synnyttäjän turvallisuus menee kaiken edelle.
Hänen mukaansa kätilöillä on paljon niin sanottuja ei-lääketieteellisillä keinoja lievittää kipua ja edistää synnytystä.
– Oikeastaan ainoa, mikä ei meillä ole mahdollista, on vesisynnytys, koska meillä ei ole varsinaista synnytysammetta. Meiltä löytyy kuitenkin kylpyamme ja avautumisvaiheen aikaista kipua voidaan lievittää ammeessa oleskelemalla, hän kertoo.
Vittaniemi tietää, että moni synnyttäjä kaipaa tutun kätilön luomaa turvaa. Sairaala ei kuitenkaan voi aina taata sitä, että tietty kätilö olisi saapuvilla. Mutta eikö sellaista saa edes omalla rahalla?
– Juridisista syistä kätilön pitää olla työsuhteessa sairaalan kanssa. Luonnollisesti meillä työsuhteessa olevat kätilöt ovat käytettävissä tarvittaessa eli meiltä voi toivoa omaa kätilöä ja mahdollisuuksien mukaan sen pyrimme järjestämään.
