Hiih­to­kes­kus yritti ra­ken­taa tuo­li­his­sin hii­li­neut­raa­lis­ti, mutta val­mis­ta­ja ei osannut kertoa hissin val­mis­ta­mi­sen ai­heut­ta­mis­ta pääs­töis­tä

– Kävi ilmi, että hissivalmistajalla ei ollut tietoa hissin valmistamisen aiheuttamista päästöistä, kertoo Rukan ja Pyhän vastuullisuusasiantuntija Jusu Toivonen.

Hissiepisodi on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa yritysten päästölaskenta on.

Päästölaskennan entistä tiukemmat vaatimukset käyvät työläiksi etenkin hiihtokeskusten kaltaisille pk-yrityksille.

Lapissa Pyhätunturi oy on mainostanut itseään hiilineutraalina hiihtokeskuksena. Valtioneuvoston keväällä antaman ohjeistuksen mukaan Pyhä ei kuitenkaan enää täytä hiilineutraaliuden kriteereitä.

Termin käyttö edellyttäisi ohjeistuksen mukaan niin kutsuttujen scope 3 -päästöjen laskemista.

Scope-päästöt ovat keskeinen tapa arvioida yritysten hiilineutraaliutta.

Scope 1 -päästöihin kuuluvat yrityksen toiminnasta koituneet kasvihuonepäästöt kuten prosessipäästöt, polttoaineenkulutus ja oma energiantuotanto.

Scope 2 -päästöt syntyvät toiselta ostetun energian päästöistä. Tämä kattaa esimerkiksi sähkön ja lämmön.

Scope 3:n tavoitteena on antaa kattava kuva tuotteen koko elinkaaresta. Ne ovat epäsuoria kasvihuonepäästöjä, jotka joko syntyvät ennen yrityksen omaa toimintaa tai sen jälkeen.

Koriin kuuluvat esimerkiksi ostetut tuotteet ja palvelut, sekä myytyjen tuotteiden käytöstä ja loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt.

Finnwatchin ilmastoasiantuntijan Lasse Leipolan mukaan on sinänsä ihan ymmärrettävää, että päästöjen laskeminen aloitetaan scope ykkösestä ja kakkosesta.

Scope 3 -päästöjen laskeminen voisi teoriassa edellyttää Pyhätunturi oy:n kohdalla sitä, että kartoitettaisiin, millä kulkuvälineillä asiakkaat matkustavat Pyhälle ja takaisin.

– Isot päivittäistavarakaupat ovat arvioineet sitä, millä ja kuinka kaukaa asiakkaat tulevat, Leipola vertaa.

Toivonen sanoo, tällä hetkellä ei voida selvittää luotettavasti, miten kukin asiakas matkustaa tunturiin.

– Aletaanko käyttää arvioita? Kuinka tarkoituksenmukaista se olisi?

Rukalla ja Pyhätunturilla ykkös- ja kakkoskategorian päästöjä on laskettu jo pitkään.

Alusta asti on myös laskettu Pyhän ja Rukan työntekijöiden työmatkojen ja Rukan skibussin päästövaikutuksia, vaikka ne kuuluvat scope 3:n piiriin.

Kolmoskategorian laskemisen osalta selvitystyö on aloitettu. Toivosen mukaan varsinaisten laskelmien teko alkaa vielä tänä vuonna.

Tähän saakka Pyhätunturilla laskelmiin on mennyt muutama päivä vuodessa. Varsinaiset laskelmat on tehnyt Nordic Offset oy.

Toivonen arvioi, että scope 3:n myötä työmäärä moninkertaistuu varsinkin aluksi.

Päästöjen kartoittaminen on paitsi työläämpää, myös epätarkempaa kuin kahdessa muussa kategoriassa. Kun hiihtokeskus hankkii kalustoa, sen valmistumisesta syntyneet päästöt pitää laskea.

Pyhällä tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien tamppareiden, moottorikelkkojen ja vuokraamon välineiden huomioimista laskelmissa.

– Voimme laskea omat päästöt tarkalleen. Mutta muiden päästöissä voi joutua käyttämään arvioita.

Kun Finnwatch vertaili 24 suomalaisen yrityksen julkista päästöraportointia, Nokia sai ainoana täydet pisteet.

Mukana olivat Suomen suurimmat yritykset sekä joukko pienempiä, jotka olivat viestineet olevansa hiilineutraaleja.

Selvityksessä isot yritykset saivat parhaat arvosanat. Pienet pärjäsivät odotetusti heikommin, sanoo Finnwatchin Lasse Leipola.

– Pörssiyrityksiltä vaaditaan avoimuutta. Se selittää tuloksia enemmän kuin se, että asiat oli lähtökohtaisesti tehty hyvin tai huonosti.

Pyhätunturi oy oli ainoa lappilainen yritys vertailussa. Sen suoritus oli keskitasoa kuuden pk-yrityksen joukossa. Leipolan mukaan raporttiin valitut yritykset ovat ympäristön näkökulmasta jo lähtökohtaisesti "vähän parempia".

– Suurin osa tämän kokoisista yrityksistä ei raportoi päästöjään eikä ole hiilineutraaleja.

Suurin puute on Leipolan mukaan scope 3 -päästöjen eli arvoketjun päästöjen raportointi. Yhtä lukuun ottamatta se puuttui kaikilta pk-yrityksiltä.

Vertailun pienet yritykset myös usein teettivät laskelmat ulkopuolisilla, ja laskentametodologiaa ei avattu.

Leipolan mukaan on vielä pitkä matka siihen, että yritysten luvut olisivat vertailukelpoisia keskenään.

– Jos laskentametodologiaa avataan, se antaa viitteitä siitä miten huolellisesti laskelmat on tehty. Jos ei laskentatapaa ei avata, kukaan ei tiedä, vaikka luvut olisi laskettu kuinka huolella.

Paras olisi, jos laskut tehtäisiin samalla tavalla. Toiseksi paras olisi, että yritykset kertoisivat, miten luvut on laskettu.

– Jos näkee, että kaksi yritystä on laskenut samalla tavalla, se parantaisi vertailukelpoisuutta.

Leipola korostaa, että Finnwatchin raportin perusteella ei voi sanoa, onko yritys hiilineutraali vai ei.

– Päästöjen laskeminen ja hiilineutraaliuden tavoitteleminen ovat hyviä askeleita oikeaan suuntaan.