”Teatteri on minulle koti, johon minun täytyy aina toisinaan palata, jotta voin tehdä taas muuta. Se on turvapaikkani”, kertoo Reija Wäre.
Hän toimii koreografina Lumipallo-suurmusikaalissa, jota esitetään joulukuussa Ouluhallissa osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Haastatteluhetkellä Wäreellä on työstössä Lumipallon ohella myös seuraavien Uuden Musiikin Kilpailujen (UMK) koreografioita ja esityskonsepteja. Hän kertoo kuuluvansa esityksiä suunnittelevaan ydintiimiin, jonka seuraava tehtävä on esitellä esitysluonnokset artisteille.
Edellisen viikonlopun Wäre on viettänyt Lumipallon ohjaaja Paul Garringtonin ja käsikirjoittaja Douglas Pashleyn seurassa, ja he ovat suunnitelleet musikaalin eri osien yhdistämistä. Wäreen vastuulla on kaikki, mikä liikkuu, myös lavasteiden liikkuminen esityksen edetessä.
”Saatan esimerkiksi sanoa näyttelijälle, että tässä kohdassa otat lavasteesta kiinni ja liikahdat näin, jolloin saamme näyttämökuvan vaihtumaan. Toisaalta saatan myös todeta näyttelijälle, että tässä kohdassa sinä pysähdyt ja et liiku, vaan laulat paikallasi”, Wäre kuvailee.
Yhteisöllisyys on parasta
Koreografian suunnittelu onkin aina yhteispeliä ohjaajan ja käsikirjoittajan kanssa. Lokakuussa Wäre on kokoontunut heidän kanssaan viikonloppuisin suunnittelemaan. Mukana on usein ollut myös puvustuksesta ja lavastuksesta vastaava isobritannialainen Nicky Shaw.
”Teatteriharjoituksissa onkin parasta se, että tehdään yhdessä ja yhteisöllisesti. Lopulta ei enää edes muisteta tarkasti, mikä oli alun perin kenenkin idea.”
Ouluhallin lava on Wäreen omalla mittakaavalla iso, mutta ei isoin, johon hän on suunnitellut koreografioita. Paitsi lavojen koko myös esiintyjien määrä lavoilla vaihtelee: Euroviisujen kilpailuesityksissä ihmisiä on lavalla kerrallaan vain kuusi, Lumipallossa taas 22. Kansallisbaletissa, jossa hän on myös työskennellyt, lavalla on ollut kerrallaan 48 tanssijaa.
”Olen urallani aika paljon keskittynyt suuriin tiloihin, ja viihdyn niissä hyvin. Silti esityksen arvohan on sisällössä eikä siinä, esitetäänkö se isossa vai pienessä hallissa”, Wäre kertoo.
Aamukahvilla Torinrannassa
Pohjois-Suomi ja Oulu ovat Wäreelle jo entuudestaan tuttuja paikkoja. Hän on asunut lapsuudessan Rovaniemellä. Kun hän oli jo muuttanut pois kotoa, hänen isänsä siirtyi Ouluun työskentelemään poliisipäällikkönä. Niinpä isän luona käydessä tuli vietettyä aikaa Oulussa.
Wäre tykkäsi usein käydä aamukahvilla Torinrannassa Kauppahallissa. Siellä oli yleensä samaan aikaan porukka eläkeikäisiä miehiä, jotka olivat ”sympaattisia ja ystävällisiä”.
”Saa lähettää terveisiä”, Wäre sanoo.
Muitakin terveisiä oululaisille Wäreellä on:
”Minulle tulee tosi paljon taitavia tanssijoita juuri Oulusta. Kiitokset vaan kaikille oululaisille tanssinopettajille.”
Wäreen oma ensiesiintyminen koskaan tapahtui 6-vuotiaana Rovaniemellä Joulupukin maassa, jossa hän esitti tonttua. Jouluteema on jäänyt hänelle mieleen siis jo silloin.
Parhaat puolet esiin
Lumipallon koreografiasta Wäre pystyy paljastamaan sen verran, että pääpiirteissään se pohjautuu jazz- ja nykytanssiin. Kuitenkin siinä nähdään myös kansantanssin askeleita ja ”poppimatskua.” Muutama balettiojennuskin on tulossa.
”Itselleni tyypillisesti sekoitan useampaa tanssilajia. On myös pari yllätyksellistä hahmoa”, Wäre vihjaa salaperäisenä.
Lisäksi Wäre esittelee mielellään tanssijoiden taitoja. Kun kerran on erittäin taitavia esiintyjiä, pitäähän heidän parhaat puolensa tuoda esille. Lumipallossa nähdäänkin muun muassa akrobaattisia elementtejä, kuten nostoja.
Samalla koreografin tulee tasapainotella sen kanssa, että hahmon pitää olla erityinen, mutta ei liian etäällä katsojan kokemusmaailmasta.
”Pyrimme siihen, että hahmot ovat samastuttavia. Katsojan on hyvä tuntea, että tonttu on esimerkiksi ihan kuin naapurin rouva tai kenen tahansa äiti.”
Vuoden 2023 Euroviisuissa Wäre vastasi Suomen edustajan, Käärijän, esityksen lavaohjauksesta. Nähdäänkö Lumipallossa kenties samaa henkeä kuin Käärijän lavashow’ssa?
Tikku-ukkoja paperille
”Käärijä on hyvin energinen, ja hän on äärimmäisen avoimena lavalla. Sama sopii myös Lumipalloon”, Wäre pohtii.
Esitystä suunnitellessaan Wäre nauttii ensin tikku-ukkojen luonnostelemisesta paperille. Sitten hän esittelee koreografian tanssijoille, ja aletaan harjoitella. Tuolloin mukaan tulevat myös tanssijan persoona ja hänen tapansa toistaa liikkeet. Tanssi herää eloon.
”Lopulta esityksessä sekä näyttelijät että yleisö elävät yhteistä kuvitelmaa siitä, että tämä on nyt esimerkiksi Joulupukin kylä. Se on hienoin hetki.”
Lumipallon puvustaja ja lavastaja Nicky Shaw on ollut lokakuussa hyvin kiireinen esityksen pukusovitusten parissa. Hän kertoo, että erityisen kiinnostavaa Lumipalloa luodessa on ollut lavan ja yleisön tilan suunnittelu.
”Yleensä produktiot luodaan jotain tiettyä, olemassa olevaa teatteria varten. Lumipallo suunnitellaan niin sanotusti tyhjälle hallille”, Shaw erittelee.
Syvempi tarina
Shaw’n näkemyksen mukaan lavastus täytyy suunnitella ensin. Sen avulla kerrotaan yleisölle, millaisessa tilassa ja tyylissä liikutaan. Puvustus taas auttaa enemmänkin hahmojen luomisessa.
Useille maailman tunnetuimmille oopperataloillekin puvustuksia suunnitellut Shaw kuvailee olevansa pesunkestävä joulufani. Hänen perheensä joulukuusi tuntuu olevan isompi joka vuosi, ja sen koristelu vie koko päivän. Osa koristeista on Shaw’n lapsuudesta, osan hän taas on ostanut aikuisena. Jokaiseen koristeeseen liittyy muisto, mistä ja milloin se on ostettu.
”Lumipallossa on paljon samaa: päällepäin se näyttää joulun ihmemaalta, mutta syvemmältä katsottuna löytyy tarina ihmissuhteista ja tulevaisuuden unelmista.”
Tutustu musikaaliin lisää täältä.
s. 1972 Turussa
- On yksi Suomen tunnetuimmista koreografeista.
- On toiminut esimerkiksi Uuden Musiikin Kilpailun lavaohjaajana, pääkoreografina ja yhtenä konseptisuunnittelijoista.
- On ollut mukana työstämässä myös muun muassa Antti Tuiskun, Robin Packalenin, Jenni Vartiaisen ja Kaija Koon areenakonsertteja.
- Teatterissa eräs tunnettu teos ohjaaja-koreografina häneltä oli Turun kaupunginteatterin Tom of Finland.
- Palkittiin vuonna 2020 Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston kulttuuripalkinnolla.
- Iso-Britanniassa asuva, kansainvälisesti tunnettu lavastaja ja puvustussuunnittelija.
- Tunnetaan erityisesti lukuisista töistään oopperassa.
- Työskennellyt muun muassa Royal Opera Housessa Lontoossa, Tanskan ja Ruotsin kuninkaallisissa oopperoissa sekä Brysselin La Monnaiessa.
- Tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi Dead Man Walking Tanskan kuninkaalliselle oopperalle ja lukuisia palkintoja voittanut Dancing Shadows Soulissa Etelä-Koreassa.
- Maailman ensi-ilta 4.12. Ouluhallissa. Esitykset 19.12 saakka.
- Musikaalin kesto on noin 2 tuntia 30 minuuttia sisältäen väliajan. Esityskieli on suomi, ja musikaali tekstitetään ruotsiksi sekä englanniksi.Ikäsuositus on viisi vuotta.
- Päärooleissa ovat Kristo Salminen, Saara Aalto, Petra Pääkkönen, Mika Nuojua, Mia Hafrén ja Veeti Laasila.
- Ohjaus Paul Garrington, sävellys, käsikirjoitus ja ja orkestrointi Douglas Pashley, alkuperäiset laulujen sanat Douglas Pashley ja Liz Vidal, käsikirjoituksen ja laulujen suomennos Sinikka Svärd, orkesteri Oulu Sinfonia, kapellimestari Kristian Nyman, lavastus- ja pukusuunnittelu Nicky Shaw, koreografia Reija Wäre, äänisuunnittelu Richard Brooker, valosuunnittelu Timo Alhanen ja kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Pirjo Leino ja tuotanto Oulun kulttuurisäätiö.
- Liput alkaen 29 € + Lippu.fi:n tilausmaksut. Lippuja voi ostaa Lippu.fi-lipunmyyntikanavista ja Oulu2026 Info& Shopista Pekurin 2. kerroksessa.
- Kalevan tilaajana, S-etukortilla ja OP:n omistaja-asiakkaana lipuista 10 euron alennus. Tutustu Kalevan tilaajaetuun ja lunasta etu täällä.