Kadonnut: Poliisi etsii 15-vuo­tias­ta Jimi Repoa Ro­va­nie­mel­tä

Asuntolainat: Nyt voit katsoa ajan­ta­sai­set eu­ri­bor-ko­rot Lapin Kansan netistä

Pääkirjoitus: Uusilla met­sien­suo­je­lu­alueil­la py­ri­tään vai­kut­ta­maan vaa­lei­hin, ei hak­kui­siin

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hen­ki­lös­tö­pu­laa ei rat­kais­ta ilman rahaa

Varhaiskasvatuslain tavoite on ollut lisätä varhaiskasvatuksen korkeakoulutettuja 2030 mennessä siten, että heidän osuutensa lapsiryhmän kasvatushenkilöstöstä olisi 2/3, kun se nyt on noin 1/3. Jopa puolet valmistuneista varhaiskasvatuksen kandidaateista jatkaa opintoja maisteriksi ja usein pois alalta. Yliopistotason koulutuksen aloituspaikkojen lisäys ei ole toiminut tarkoituksenmukaisesti.

Viesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta on karu: he kelpaavat nyt tekemään opettajan sijaisuuksia ja paikkaamaan syntynyttä tilannetta, mutta motivaatiota heikentää se, että vain varhaiskasvatuksen opettajia halutaan alalle lisää.

Alle 3-vuotiaiden laadukas varhaiskasvatus edellyttää ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. Ehdotuksemme on, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta on varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen. Se takaa tarvittavan hoidon alle 3-vuotiaille, joilla hoitopäivä sisältää paljon perushoitoa ja hoivaa. Se myös helpottaa työnantajia rekrytoimaan pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa ja vapauttaa varhaiskasvatuksen opettajia yli 3-vuotiaiden ryhmiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.