Hel­sin­ki ja Vantaa ha­lua­vat kou­lu­jen Wilmaa vuo­ro­vai­kut­tei­sem­mat vies­tin­tä­pal­ve­lut – Opet­ta­ja: "En kaipaa enää yhtään lisää vuo­ro­vai­kut­tei­suut­ta"

Wilma-järjestelmä on suunniteltu opettajien, oppilaiden ja huoltajien yhteydenpitoon.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Nykyisen kaltainen Wilma riittää hyvin opettaja Mari-Liisa Kurkelan tarpeisiin, lisää vuorovaikutteisuutta hän ei enää kaipaa.

Kieltenopettaja Mari-Liisa Kurkela näpäyttää tottuneesti auki opettajien, oppilaiden ja huoltajien yhteydenpitoon tarkoitetun Wilma-palvelun. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kempeleen Linnakankaan 780 oppilaan peruskoulussa on poikkeuksellisen rauhallista: oppilaat ovat tunneillaan eikä Kurkelalla ei ole opetusta.

Wilma on Kurkelalle työväline, jonne hän kirjaa päivän mittaan huomioitaan tuntien kulusta ja poissaoloista.

Kurkela käyttää palvelua myös vanhempana seuratakseen yläkouluikäisen poikansa kouluasioita.

Mobiilisovellusta hän ei ole halunnut ladata kännykkäänsä, sillä hän on ohjannut poikaansa koskevat Wilma-viestit työsähköpostiinsa, jota hän seuraa muutenkin.

– Wilma on ihan hyvä tarpeisiini. Joskus olen kyllä kaivannut sitä, että viesteihin saisi liitettyä liitetiedoston, jotta voisi lähettää esimerkiksi koulusta poissaolleelle oppilaalle tunnilla käsiteltyä materiaalia, hän kertoo.

Kurkela kiittelee Wilman valmiita eri värikoodin tuntimerkintöjä, jotka helpottavat jonkin verran opettajan työtä.

Lisätarkennuksia opettajan ei enää tarvitse enää kirjoittaa itse, vaan valikosta voi valita haluamansa tarkennuksen. Esimerkiksi keltainen merkki tarkoittaa "hyviä kuulumisia koulusta", ja sen alta opettaja valitsee esimerkiksi huomion "osallistuit aktiivisesti".

Hyödyllinen uusi lisä on hänestä myös viestien ajastustoiminta.

– Minutkin tavoittaa parhaiten Wilman kautta, sillä katson viestejä useita kertoja päivässä.

"Järjestelmät ovat tiensä päässä"

Wilmalla on vankka asema Suomen kouluissa. Se on käytössä 3 400 oppilaitoksessa peruskouluista lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin saakka. Suomen kunnista 97 prosenttia käyttää palvelua.

Nyt Helsingissä ja Vantaalla suunnitellaan kaupunkikohtaisia järjestelmiä, jotka korvaisivat Wilman. Päätöksiä luopua Wilmasta ei kuitenkaan vielä ole tehty.

Helsingissä on kehitteillä sähköinen asiointijärjestelmä, joka kattaisi koko opinpolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

– Kaikki lähti liikkeelle varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutoksesta. Kodin ja päiväkodin välillä ei ole ollut viestintäkanavaa. Nyt olemme tekemässä asiointijärjestelmää, johon sisältyy viestintäkanava koko toimialalle, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Pohjolaisen mukaan varhaiskasvatuksessa laajasti ympäri Suomen käytössä on ollut Effica-järjestelmä ja Multiprimus, jonka yhtenä osana on Wilma.

– Olen ymmärtänyt, että järjestelmät ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan tiensä päässä. Haluamme vuorovaikutteisemmat ja modernimmat järjestelmät. Siksi olemme lähteneet uudistamistyöhön.

Vantaalla varhaiskasvatukselle oma järjestelmä

Vantaalla on kehitteillä uusi kaupunkikohtainen asiointijärjestelmä, joka korvaisi Wilman. Projektin nimenä on DigiOne.

– DigiOnessa perusajatus on, että luotaisiin opetuksen puolelle uuden ajan ympäristö, joka olisi Wilmaa huomattavasti laajempi ja vuorovaikutteisempi, sanoo Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Vantaalla ratkaisu koskisi perusopetusta ja toista astetta, sillä varhaiskasvatukseen on tulossa oma sähköinen VaSa-järjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain loppuvuodesta lähtien.

– VaSa-järjestelmää alettiin suunnitella jo ennen DigiOnea, mutta emme voineet jäädä enää odottamaan. Nykyinen varhaiskasvatuksen (asiakastieto)järjestelmä on jo yli 20 vuotta vanha ja se on luotu aikanaan sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin.

Askola-Vehviläisen mukaan VaSa-järjestelmässä rajapintojen rakentaminen olisi mahdollista myös kehitteillä olevaan Wilman korvaajaan DigiOneen.

Milloin DigiOne sitten mahdollisesti olisi käytössä Vantaalla?

– Hanke on vasta niin alussa, että tarkkojen aikataulujen antaminen on mahdotonta. Tavoitteena on, että jonkinlainen prototyyppi olisi käytössä vuonna 2022.

Koulumarkkinoilla on tilaa muillekin

Wilma-järjestelmän takana on henkilöstöjärjestelmiä kehittävä Visma Enterprise. Toimitusjohtaja Jukka Holmin mielestä uutisointi aiheen ympärillä on ollut viime aikoina turhan värikästä. Hän korostaa, että Helsingissä ja Vantaalla on meneillään vasta kehityshanke, eikä päätöstä luopua Wilmasta ei ole tehty.

Yllätyksenä kaupunkien kaavailut luopua Wilmasta eivät silti ole tulleet, sillä Visma on ollut yhteistyössä mukana.

– Kehitämme voimakkaasti omaa tuotettamme, jota käyttää suurin osa kunnista ja kouluista, Holm toteaa.

Holmin mukaan koulumarkkinoilla on tilaa erilaisille ohjelmistoille, jotka täydentävät toisiaan ja tuovat kunnille parhaan kokonaisratkaisun.

Uudistuksia ei tehdä säästöjen vuoksi

Wilma-palvelu maksaa kouluille Holmin mukaan halvimmillaan "muutamia kymmeniä euroja" kuukaudessa, mutta maksu on sidoksissa oppilasmäärään. Tarkempia lukuja hän ei kerro.

– Hinnat ovat julkisen kilpailutuksen kautta kunta- tai kaupunkikohtaisia, Holm sanoo.

Helsingin ja Vantaan digihankkeissa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että omia palveluja kehittämällä haettaisiin säästöjä, vakuuttavat Askola-Vehviläinen ja Pohjolainen.

Visman Holm kertoo, että Wilma-palvelua ollaan tuomassa pilvikaudelle, taustajärjestelmiä uudistetaan ja etenkin mobiilipalveluun tuodaan lisää käyttäjien toivomia ominaisuuksia.

Palvelua on jo laajennettu myös varhaiskasvatuksen puolelle, ja sitä kehitetään vielä lisää.

– Koulujen digitalisaatio on iso hanke, johon käytetään miljoonia. Wilma on vain yksi osa sitä kokonaisuutta. Haluamme tehdä hyvää yhteistyötä ja kehittää niitä osa-alueita, jotka ovat vahvuuksiamme, Holm sanoo.

Yksi palvelu, yksi salasana koko opintien

Helsingissä uuden asiointijärjestelmän tavoitteena olisi palvella paremmin henkilöstöä, lapsia ja perheitä.

– Jatkossa oppilailla, opettajilla ja vanhemmilla olisi yksi palvelu ja yksi salasana. Nyt meillä on paljon eri järjestelmiä, joihin oppilaat joutuvat kirjautumaan. Tulevaisuudessa samat tunnukset säilyvät, kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, Pohjolainen kertoo.

Hän muistuttaa, että asiointijärjestelmän kehittämistyö on vielä alkuvaiheessa, ja siihen otetaan mukaan myös opettajia, lapsia ja vanhempia.

Koko järjestelmän uudistaminen kestää kolmesta neljään vuotta, mutta varhaiskasvatuksen viestintäkanava saataneen käyttöön parissa vuodessa.

– Monessa kunnassa mietitään varmasti varhaiskasvatuksen ja koulujen viestintäjärjestelmiä ja niiden kehittämistä, sillä nykyiset ovat aikaansa jäljessä.

Ongelmat ratkotaan kasvotusten

Opettaja Mari-Liisa Kurkelaa Helsingin ja Vantaan kaavailut kehittää omia vuorovaikutteisempia viestintäjärjestelmiä hieman ihmetyttävät.

– En kaipaa yhtään lisää vuorovaikutteisuutta. Jos oppilaalla on ongelmia, ne ratkotaan kasvotusten vanhempien kanssa. Mietin, mitä lisäarvoa he saavat kehittämällä korvaavan systeemin.