Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Pohjois-Ruotsi: Mal­mi­ra­ta aukeaa kuu­kau­sien katkon jälkeen

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Hassut eläin­vi­deot ovat suo­sit­tu­ja, vaikka monessa niistä nau­re­taan eläimen ah­din­gol­le

Jähmettyvä kani on todellisuudessa kauhuissaan ja maahan heittäytyvä varsa peloissaan.

Sosiaalisen median eläinvideoissa yksi tyypillinen naurunaihe voi olla kissa, joka pelästyy jotakin ja loikkaa ilmaan. Kuvituskuva.
Sosiaalisen median eläinvideoissa yksi tyypillinen naurunaihe voi olla kissa, joka pelästyy jotakin ja loikkaa ilmaan. Kuvituskuva.
Kuva: Anna Muotka/arkisto

Sosiaalisessa mediassa näkee paljon kuvia ja videoita eläimistä, jotka tekevät jotakin erikoista tai joita on esimerkiksi puettu hassuihin asuihin. SEY Suomen eläinsuojelu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Kati White pitää ilmiötä huolestuttavana.

– Kun tällaisten videoiden suosio vain kasvaa, niitä tehdään entistä enemmän, ja myös uusien ihmisten on helppo lähteä ilmiöön mukaan. Jos tavoitellaan vain seuraajia tai tykkäyksiä, eläimen edun ajattelu jää helposti taka-alalle. Monissa videoissa ei ole otettu huomioon eläinten hyvinvointia.

Whiten mukaan hassuna saatetaan pitää esimerkiksi jähmettyvää kania, vaikka jähmettynyt eläin on kauhuissaan. Varsa, joka heittäytyy maahan ja niin sanotusti kieltäytyy yhteistyöstä, on todellisuudessa peloissaan. Lyttynaamainen koira voi näyttää hellyttävältä nukkuessaan pallo suussaan, mutta oikeasti taustalla on se, että eläin ei saa henkeä eikä pysty nukkumaan, jos se ei pidä suutaan jollakin keinolla auki.

– Videoille nauravat ihmiset eivät ymmärrä eläinten kokemusta tilanteiden taustalla. Kun tällaisia videoita näkyy jatkuvasti somessa, tilanteet normalisoituvat ihmisten silmissä. Esimerkiksi koira pallo suussa -tilanteissa on kyse eläimen elämänmittaisesta ongelmasta.

Säikyttely haitallista eläimelle

Myös Turun yliopiston dosentti Nora Schuurman on ilmiöstä huolissaan. Esimerkiksi eläimen pukeminen ei ole Schuurmanin mukaan eläimen edun mukaista lähtökohtaisesti milloinkaan – ellei kyseessä ole hyvin ohutturkkinen koira, joka pitää vaatettaa talvella ulkoilua varten. Asut, jotka naurattavat ihmisiä, todennäköisesti tuntuvat eläimistä epämukavilta.

Yksi tyypillinen naurunaihe voi olla myös kissa, joka pelästyy jotakin ja loikkaa ilmaan.

– Minun on vaikea kuvitella mitään tilannetta, jossa eläimen säikyttely ei olisi haitallista. Se heikentää eläimen turvallisuudentunnetta, aiheuttaa stressiä ja on henkistä kaltoinkohtelua. Jos eläin kykenee yhdistämään, että ihminen on säikyttelystä vastuussa, seuraukset varmasti näkyvät eläimen ja ihmisen suhteessa, Schuurman sanoo.

Pahimmillaan ahdistusta tai masennusta

Kati Whiten mukaan eläimistä on usein melko helppo päätellä, kärsivätkö ne jostakin tilanteesta. Eläin voi esimerkiksi näyttää ahdistuneelta, pyrkiä tilanteesta pois tai jähmettyä paikoilleen.

Epämiellyttävät kuvaustilanteet voivat aiheuttaa eläimille vähimmillään lyhytkestoista epämukavuutta ja pahimmillaan jopa pidempiaikaista hyvinvoinnin heikkenemistä, kuten ahdistusta tai masennusta.

– On olemassa myös opitun avuttomuuden termi: jos eläin on ollut useita kertoja pelottavassa tai epämiellyttävässä tilanteessa, josta se ei ole päässyt pois yrittämisestä huolimatta, se voi muuttua avuttomaksi, White sanoo.

Nora Schuurman näkee eläinvideoissa ongelmallisena sen, että katsoja ei voi milloinkaan varmaksi tietää, mitä kuvaustilanteessa on tapahtunut. Hän huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa näkyy varmasti myös monia positiivisia tilanteita, joista eläimet aidosti nauttivat.

– Jos näkee videon, joka ensin näyttää hauskalta, mutta jossa on vähänkin viitteitä siitä, että siihen voi liittyä jotakin epäilyttävää, ei kannata klikata videota auki, ettei anna viestiä siitä, että tällainen on suosittua. Kuvaajille taas sanoisin, että eläin on kaikista hienoimmillaan silloin, kun se saa elää omaa eläimen elämäänsä – ja varmasti myös sille saa tykkäyksiä.