Har­ras­ta­mi­sen pitää olla nuoren kan­sa­lais­oi­keus – Henrik Dett­mann luennoi lasten ja nuorten liik­ku­mi­sen puo­les­ta

Henrik Dettmann muistutti liikunnallisia nuoria, että intohimo tekemisessä tuo toivottua tulosta.
Henrik Dettmann muistutti liikunnallisia nuoria, että intohimo tekemisessä tuo toivottua tulosta.
Kuva: Jouni Valikainen

Henrik Dettmann on paljon muutakin kuin Suomen koripallomaajoukkueen valmentaja. Hän on nuorten ja lasten liikkumisen sanansaattaja. Mies voi pahoin, jos nuorisolle ei luoda kunnollisia mahdollisuuksia liikkumiseen.

Dettmannin iso viesti vanhemmille, valmentajille ja opettajille oli se, että harrastamisen ja liikkumisen pitää olla kansalaisoikeus.

– Hyvinvointiyhteiskunnassa liikkumisen pitää olla mahdollista jokaiselle. Vastuullisten ihmisten pitää huolehtia tästä. Pitää tunnustaa, että keskiössä on lapsi tai nuori.

Vastaväittäjä muistuttaa Dettmannia koululiikunnasta.

– Meillä ei ole koululiikuntaa. Minulla on laukussani kalvo joka kertoo, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oli vuonna 1980 90 minuuttia liikuntaa, nyt sitä on seitsemän minuuttia.

Peruskoulussa tilanne on hieman parempi. Seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla on kaksi tuntia liikuntaa viikossa, kaseilla kolme. Alakoulussakin liikutaan samoilla lukemilla.

Nämä määrät eivät riitä Dettmannille.

– Jos joku sanoo, että Dettmannilla on jalat ilmassa, se on parempi, että ne olisivat paikallaan maassa. Nuorten liikkumisesta kirjoittamaani blogia jaettiin 40 000 kertaa, joten joihinkin ihmisiin se sattui. Blogissa toin esiin liikunnasta ja nuorista keräämääni tietoa.

Joissakin kouluissa järjestetään lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa

– Pelkkä toiminnallinen iltapäivän hyödyntäminen ei riitä. Nuorille tarkoitettuja liikuntatiloja pitää hyödyntää koko päivän ajan. Iltapäivällä tilat käyvät ahtaiksi. Liikunnan lisäksi pitää kiinnittää huomio taideaineisiin. Kun mieli ja keho ovat kunnossa, niin kaikki muutkin asiat hoituvat.

Dettmannin mielestä nykyjärjestelmä ei kohtele nuoria tasapuolisesti liikunnan suhteen.

– Nykyjärjestelmä ohjaa sellaiset nuoret liikunnan pariin, jotka ovat tiedostaneet siitä saatavan hyödyn sekä niitä, joilla on mahdollisuus ostaa liikuntapalveluja. Ulkopuolelle jää iso joukko nuoria. Keskusteluissa puhutaan Islannin-mallista. Saarella asuu 350 000 ihmistä. Ei se malli välttämättä toimi meillä, vaan meidän pitää kehittää oma suomalainen versio.

Islannin malli on laaja kokonaisuus. Yhtenä kohtana on harrastusten rahallinen tukeminen, mikä vähentää nuorten päihteiden käyttöä.

Dettmann antaa kehut Suomen varhaiskasvatukselle.

– Lapsella on toimintaa koko päivän ajan. Siihen kuuluu liikunta-, luku-, piirustus- ja lauluhetkiä. Koulumaailmassa lapsi on neljä tuntia koulussa ja edessä on mahdollisesti tyhjä iltapäivä. Kun hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, niin kuka on lasten kanssa. Nyt pitää palkata pedagogisia osaajia, jotka innostavat lapsia eri toimintojen pariin.

Nuorten ja lasten liikkuminen on vähentynyt 1970-luvun alun jälkeen.

– Liikuntakasvatus ulkoistettiin kouluilta kolmannelle sektorille. Alussa se oli taloudellisestikin järkevää, sillä lapsilla oli luonnollista liikkumista myös omassa ympäristössään. He eivät kokeneet liikkumisvajetta, joka nyt on arkipäivää. Lasten vapaa-ajalle tulee ammattilaisia ottajia piilaaksosta. Siellä pohditaan jatkuvasti, miten lapsia saadaan koukutettua oman tuotteensa käyttäjiksi. Muutos parempaan tapahtuu vain poliittisen voiman kautta.

Henrik Dettmann oli ihmeissään, kun Kemin Junkohallin korjaukseen oli työn takana saada rahoitusta. Kyse oli noin 20 000 eurosta.

– Mitä se olisi tulevaisuudessa maksanut, jos hallia ei olisi saatu pystyyn. Miksi kukaan ei halua laskea tätä? Problematiikka syntyy siitä, että liikkumattomuudesta tuleva hinta lankeutuu yhteiskunnan maksettavasti vasta myöhemmin. Puhutaan 3-7 miljardista.

Kun on kyse Henrik Dettmannista, niin koripalloiluistakin pitää puhua muutama sana. Kemin tilannetta hän pitää koripalloilun suhteen surullisena.

– Tänne tarvitaan hullu, intohimoinen vetäjä, joka saa apuvoimia liikuntajärjestelmän kautta. Koripalloilu on väkivallaton, ympärivuotinen tytöille ja pojille sopiva laji, joka kehittää myös aivotoimintaa. Koulumaailmassa koripalloilua voisi myydä 3x3 miehistöllä pelattavana höntsälajina musiikin soidessa taustalla, Henrik Dettmann kertoo.

Henrik Dettmann käsitteli #BeActive-seminaarissa Kemin lumilinnassa luennollaan sitä, miten kaupunki, koulut, oppilaitokset ja urheiluseurat voisivat yhdessä palauttaa fyysisen aktiivisuuden osaksi lasten ja nuorten elämää.

#BeActive -seminaari oli osa Euroopan liikuntaviikon paikallista  #BeActive -tapahtumaa, johon osallistuivat kemiläiset yläkoululaiset sekä Ammattiopisto Lappian ja Kemin lyseon lukion opiskelijat.

Dettmannin luento järjestettiin yhteistyössä Kemin liikuntapalvelujen koordinoiman Block Out Dropout -hankkeen ja Kemin koulutoimen kanssa. Kansainvälisen Block Out Dropout -hankkeen tarkoituksena on ehkäistä nuorten liikuntaharrastuksen hiipumisilmiötä murrosiässä. Sekä #BeActive-tapahtumat että Block Out Dropout -hanke ovat saaneet rahoitusta Euroopan komission Erasmus+ Sport -ohjelmasta.