Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos : Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Han­nu­lan silta yh­dis­tää Tornion man­te­ree­seen

Tornion liikenneolot paranivat ratkaisevasti 1930-luvulla. Haaparannan ja Tornion yli 40 vuotta yhdistänyt pukkisilta, Handolinin silta, korvattiin 1930 valmistuneella tiepenkereellä. Sen jälkeen Torniosta pääsi Haaparantaan autollakin kiertämättä viiden kilometrin reittiä huonokuntoista tietä Näränperän kautta. Rajan kohdalle tiepenkereeseen tehtiin merkintä, jossa piti vaihtaa Suomen oikeanpuoleisesta liikenteestä Ruotsin vasemmanpuoleiseen tai päinvastoin.

Pengertien valmistuttua Tornion liikenteellinen asema oli erikoinen: yhteydet Ruotsiin olivat paremmat kuin Suomen mantereelle. Joen ylittävän maantiesillan tarve oli koko ajan yhä ilmeisempi. Kelirikkokautena matkustajat saattoivat tosin tulla Tornioon kiertotietä: he matkustivat junalla Tornion asemalta Haaparannalle ja sieltä edelleen pengertietä pitkin Tornioon.

Putaalta kotoisin ollut kansanedustaja Uuno Hannula teki eduskunta-aloitteen Tornionjoen ylittävän sillan rakentamisesta 1927. Pitkien neuvottelujen jälkeen eduskunta teki 1930 päätöksen sillan rakentamisesta. 1930-luvun alun lamakausi ja valtion rahapula viivästyttivät kuitenkin hanketta, ja varat sillan rakentamiseen myönnettiin vasta 1935. Materiaalipula keskeytti vielä työt useaan otteeseen, ennen kuin silta oli käyttökunnossa keväällä 1939. Viralliset avajaiset pidettiin heinäkuussa 1939, jolloin opetusministeri Uuno Hannula piti juhlapuheen. Silta nimettiin myöhemmin Hannulan sillaksi.