Juuri nyt: Lapin pe­las­tus­lai­tok­sel­la monta teh­tä­vää: Kaa­ma­ses­sa paloi oma­ko­ti­ta­lo ja Kit­ti­läs­sä ko­koon­tu­mis­ra­ken­nus, Ro­va­nie­mel­lä ih­me­tel­lään lasit he­läyt­tä­nyt­tä pa­maus­ta

Päätös: Ho­vioi­keus piti en­nal­laan Kuopion vuoden 2018 bus­si­tur­man tuomion – Kalixin ka­rao­ke­ker­ho­lai­sia kul­jet­ta­neen bussin tur­mas­sa kuoli neljä ihmistä ja useita louk­kaan­tui

Lukijalta: Län­si-Poh­jas­sa läh­det­tiin sutta pakoon, mutta vas­tas­sa olikin karhu

Tilaajille

Hannu Tihinen muistaa edel­leen, kuinka en­sim­mäi­nen val­men­ta­ja antoi hänelle kauden päät­teek­si pallon: Han­nul­le hyvistä pe­leis­tä

Marraskuun 21. päivän iltana 2007 Porton Estádio do Dragão -stadionin pukukopissa oli itkeviä suomalaisia miehiä, jotka halasivat toisiaan.

Nämä jarit, samit, mikat, jussit ja muut tiesivät, että päätepiste oli tässä. Heidän kultainen sukupolvensa, ryhmä harvinaisen lahjakkaita suomalaisia jalkapalloilijoita, ei pääsisi koskaan pelaamaan arvokisoissa.