Pääkirjoitus: Vihreän siir­ty­män jät­ti-in­ves­toin­tien hank­ki­mi­nen Me­ri-Lap­piin edel­lyt­tää alueen kuntien yh­teis­työ­tä – sen aloit­ta­mis­ta ei voi enää lykätä tuon­nem­mak­si

Kolumni: Rkp:n on va­lit­ta­va arvojen ja edun­val­von­nan välillä ja jäl­kim­mäi­nen on vah­voil­la

Merikotka: Me­ri­kot­ka sil­pou­tui tuu­li­voi­ma­laan Kemin Ajok­ses­sa – tut­ki­ja: tällä het­kel­lä tie­dos­sa­ni on yh­teen­sä 48 ta­paus­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ha­luam­me­ko olla bio­ta­lou­den huip­pu­maa?

Suomi on yksi biotalouden, biotuotteiden, puurakentamisen ja cleantechin kehittämisen huippumaista. Samaan aikaan puuraaka-aineen saannin tulevaisuus on uhattuna. Metsäsektorin toimintaa pohjoisessa haittaa myös huonokuntoinen tieverkko.

EU edellyttää Suomelta nykyistä suurempia hiilinieluja 2030 mennessä. Uhkana on, että metsien hiilinielujen turvaaminen kaatuu pohjoisen harteille. Luonnonvarakeskuksen mukaan Etelä-Suomen metsien kyky sitoa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia on heikentynyt, kun taas pohjoisen metsät ovat kasvaneet melko hyvin (Yle 12.4.). Arviot näyttävät, että nykyhakkuutasoilla Lapin metsien hiilinielut kasvaisivat merkittävästi ja melko suurillakin lisähakkuilla Lapin metsänielut pysyivät ennallaan.

Viime vuosina Suomessa on asetettu ilmastotavoitteita, mutta talouden konkreettisten muutospolkujen pohjustamisen sijaan on keskitytty luomaan tiukkoja lakeja. Ilmastotavoitteemme ovat kunnianhimoiset, mutta suojelutoimet vain rajaavat toimia, eivätkä muuta Suomen suuntaa. Pohjoinen on Suomen vihreän siirtymän kasvualusta, joka kannattaa hyödyntää kestävästi. Pohjoisesta metsästä löytyy ratkaisuja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.

Seuraavalta hallitukselta toivotaan kunnianhimoisempaa teollisuuspolitiikkaa, joka huomioi vihreän siirtymän tavoitteet. Tulevaisuuden teollisuuspolitiikan tulee varmistaa suomalaisyrityksille raaka-aineet ja resurssit siirtymän tekemiseen. Metsäpolitiikka tulee pitää kansallisissa käsissä.

Kestävän metsäpolitiikan lisäksi väylien kunto on keskeisessä roolissa. Puukuljetukset kulkevat pääväylien lisäksi alempaa tieverkkoa pitkin. Tieverkkojen investointien kohdistumista sanelevat väylien vilkkaus, jolloin pienemmille Lapin elinkeinoelämälle tärkeille teille ei nykypolitiikalla riitä edes paikkaa paikan päälle.

Tieverkon korjausvelka on kasvanut kestämättömäksi. Olemme yhdessä muiden toimijoiden kanssa allekirjoittaneet SKAL:n ja Suomen Tieyhdistyksen liikkeelle laittaman tievetoomuksen. Tällä haetaan merkittävää tasokorotusta perustienpitoon ja lisärahoitusta teiden korjausvelan vähentämiseen.

Pohjoisella metsäsektorilla tapahtuu paljon. Suurien investointien lisäksi pk-kentällä on isoa kasvupotentiaalia. Raaka-aineen saannin turvaaminen, teiden hyvä kunto ja sekä TKI-panosten kasvattaminen parantavat pohjoisen metsäsektorin tuomaa kasvua koko Suomelle.

Kirjoittaja on Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja.