Hallitus kertoi sote-uudistuksen ministerityöryhmän linjauksista perjantaina. Uudet sote-palveluista ja pelastustoimesta sekä mahdollisesti muistakin tehtävistä vastaavat maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Maakuntavaali järjestettäisiin sitä ennen alkuvuodesta 2022.
Noin tuhatsivuinen lakiesityspaketti sote-uudistuksesta tulee eduskunnan käsittelyn viimeistään joulukuussa. Lausunnolle esitysluonnos lähtee 15. kesäkuuta. Vasta sen jälkeen ratkaistaan kiistakapulaksi noussut Itä-Savon suuntautuminen joko Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakuntaan.
Edellisen hallituksen kaavailema uudistus kaatui viime vuoden maaliskuussa perustuslaillisiin ongelmiin ja ajan puutteeseen. Nyt valmistelussa on otettu huomioon eduskunnan perustuslakivaliokunnan silloin tekemiä linjauksia.
– Myös valtion rahoitusmallia on yksinkertaistettu. Viime kädessä sillä turvataan perusoikeuksien toteutuminen, kertoi sote-uudistuksen pääsihteeri Päivi Salo.
Lisäksi käynnissä on suunnittelu maakuntien verotusoikeuden järjestämisestä.
Ei valinnanvapautta
Kunnille siirtyy nykyhallituksen mallissa vähemmän tehtäviä kuin edellisen hallituksen mallissa. Nykymallista puuttuu myös edelliseen malliin kuulunut sote-palvelujen asiakkaan valinnanvapaus.
Ostopalvelujen toteutukseen esitetään merkittäviä säännöksiä, jotka tulevat Salon mukaan muuttamaan nykyisiä käytäntöjä ostopalvelujen toteutuksessa.
Palvelujen järjestämisestä vastaavat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Maakuntien määrä kasvoi 18:sta Uudenmaan erillisratkaisun takia.
Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta soin valtion rahoitukseen sekä asiakas- ja käyttömaksuihin. Ensi vaiheessa maakunnilla ei olisi verotusoikeutta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan maakuntien rahoituksessa ei myöskään tavoitella 3 miljardin euron säästöjä kuten edellisen hallituksen kaavailuissa.
Nykyhallituksen sote-uudistuksen päälinjat sovittiin jo vuosi sitten hallitusneuvotteluissa.
