Hal­li­tus aikoo yhä ra­joit­taa po­liit­tis­ten lak­ko­jen keston 24 tuntiin

Lakiesitys työrauhalainsäädännön uudistuksista on määrä antaa ensi viikolla.

Helsinki
Hallitusneuvos Nico Steiner (vas.) työ- ja elinkeinoministeriöstä ja työministeri Arto Satonen kertoivat työrauhalainsäädännön muutoksista torstaina Helsingissä.
Hallitusneuvos Nico Steiner (vas.) työ- ja elinkeinoministeriöstä ja työministeri Arto Satonen kertoivat työrauhalainsäädännön muutoksista torstaina Helsingissä.
Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Hallitus pitää kiinni kaavailemistaan työrauhalainsäädännön muutoksista, joilla tavoitellaan muun muassa poliittisten työtaisteluiden rajoittamista sekä lakkosakkojen korottamista. Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi työrauhalainsäädännön uudistuksen sisällöstä ja etenemisestä tiedotustilaisuudessa torstaina.

Hallitus suunnittelee yhä poliittisten työtaisteluiden keston rajoittamista siten, että poliittinen lakko saisi kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Lisäksi poliittista työtaistelua ei saisi toteuttaa, jos sillä tosiasiallisesti jatkettaisiin aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.

– 24 tunnin poliittinen lakko on jatkossakin laillinen, mutta lakkoilla saa vain kerran samasta asiasta, Satonen kertoi.

Torstaina esitellyt suunnitelmat noudattelevat suurelta osin työryhmän mietintöä, joka kävi lausuntokierroksella loppuvuoden aikana.

Hallitus kaavailee, että laittomasta lakosta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin niin, että sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.

Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nyt hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa.

Hallitus aikoo myös esittää, että työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Tukityötaisteluita suitsitaan

Hallitus haluaa myös rajoittaa myötätunto- eli tukityötaisteluita. Työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaistelua ei saisi toimeenpanna siten, että ulkopuolisille aiheutetaan suhteetonta vahinkoa. Kuitenkin pääriidan piirissä oleviin työnantajiin toimet saisivat kohdistua nykyiseen tapaan.

Satonen kertoi esimerkkinä tilanteen, jossa olisi työriita Postin ja ammattiliitto PAUn eli Posti- ja logistiikka-alan unionin välillä.

– Jos AKT (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto) haluaa tukea PAUn neuvotteluasemaa tässä työriidassa, AKT voi käynnistää myötätuntotyötaistelun PAUn puolesta, jolloin sen on mahdollista pysäyttää Postin tavaraliikenne. Mutta ei muiden kuin toimijoiden kuin Postin, koska tämä työriita koskee vain Postia, Satonen sanoi.

Tukilakosta tai poliittisesta lakosta pitäisi jatkossa ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkua.

Lakiesitys työrauhalainsäädännön uudistuksista on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikon torstaina. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa.

Työntekijäpuoli kritisoinut

Palkansaajapuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat pitäneet työrauhalainsäädännön uudistuksen valmistelua puutteellisena. Järjestöt sanoivat joulukuussa, että esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua.

SAK, STTK ja Akava ovat muun muassa katsoneet, että yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on täysin kohtuutonta.

Työrauhalainsäädännön muutokset ovat yksi osa hallituksen työmarkkinauudistuksia. Hallitus valmistelee myös paikallisen sopimisen uudistusta ja vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamista.

Ilmoita asiavirheestä