Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hal­li­tuk­sen tulee puo­lus­taa sanan- ja leh­dis­tön­va­paut­ta, sillä de­mo­kra­tia tar­vit­see vah­ti­koi­ran­sa

Journalismiin kuuluu haastaa valtaapitäviä. Demokraattisen yhteiskunnan luonteeseen kuuluu myös, että vastaväitteitä voi esittää vapaasti.

Faktoihin perustuva keskustelu on tervetullutta, mutta yksittäisen toimittajan maalittamisella ei ole mitään tekemistä asiallisen keskustelun tai kritiikin kanssa. On täysin tuomittavaa, että usein juuri naiset – ja varsinkin nuoret naiset – otetaan tarkoituksella kitkerimpien kommenttien kohteeksi.

Toimittajat ilman rajoja -organisaatio julkaisee vuosittain lehdistönvapausindeksin (World Press Freedom Index). Siinä Suomi sijoittuu nyt sijalle viisi. Indeksiin kuuluu 180 maata.

Suomen sijoitus kärjen tuntumaan ei tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Toimittajien turvallisuuden heikentyminen voidaan todeta myös meillä. Lisäksi Suomen ongelmana on jo jonkin aikaa pidetty mediayhtiöiden keskittymistä: isommat ostavat pienempiä. Se tarkoittaa, että kokonaisuutena erilaiset näkemykset vähenevät.

Viime indeksissä, joka julkaistiin kansainvälisenä sananvapauden päivänä 3. toukokuuta, on todettavissa Suomen osalta merkittävä muutos aiempaan. Fyysistä väkivaltaa käytettiin uutistyössä olleita toimittajia kohtaan äärioikeiston convoy-mielenosoituksessa vuoden 2021 alkupuolella.

Se, että yksittäisiin toimittajiin kohdistettiin toimia – fyysisiä tai henkisiä – ja pyrittiin kommenteilla Twitterissä, Facebookissa tai muilla sosiaalisilla alustoilla kannustamaan samaan, voi johtaa itsesensuuriin, mikä tarkoittaisi toimittajien vaikenemista aroista aiheista. Tämä lienee myös maalittamisen tärkein päämäärä.

On sanottu, että on vaikeata puuttua asiaan lakiteitse, mutta mahdotonta se ei voi olla. Pitää asettaa rajoja sen kaltaisiin henkilöön kohdistuviin lausuntoihin, joilla jopa jotkut kansanedustajat ovat kommentoineet toimitusten tuottamaa journalistista sisältöä.

Vapaa lehdistö on demokratian tärkeimpiä kulmakiviä. Mutta lehdistön- ja sananvapaus eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan arvoja, joita myös maan hallituksen ja eduskunnan tulee jatkuvasti puolustaa ja joiden merkityksestä pitää muistuttaa. Ellei tämä toteudu muutoin, niin lakiteitse, jotta varmistetaan, että ympäristö säilyy turvallisena sananvapauden ja eri toimijoiden koskemattomuuden säilymiseksi.

Yrsa Grüne-LuomaPuheenjohtaja Toimittajat ilman rajoja Suomi ry