Lapin sää: En­sim­mäi­nen 20 asteen ylitys mi­tat­tiin Yli­tor­niol­la – ke­säis­tä lämpöä jatkuu Lapissa he­la­tors­tai­hin saakka

Remontointi: Saa­ta­vuus hei­ken­ty­nyt osassa te­ras­si- ja sau­na­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­te­tyis­tä puu­la­jeis­ta – sota Uk­rai­nas­sa voi vai­keut­taa suo­ma­lais­ten re­mon­toin­tia

Hal­li­tuk­sel­la edessä kipeitä pää­tök­siä uusien me­no­pai­nei­den vuoksi –ke­vääl­lä on löy­det­tä­vä joko satojen mil­joo­nien edestä lei­kat­ta­vaa tai lip­sut­ta­va jälleen me­no­ka­tos­ta

Helsinki
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kertaalleen korotetusta menokatosta lipsuminen ei ole vaihtoehto ainakaan keskustalle.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kertaalleen korotetusta menokatosta lipsuminen ei ole vaihtoehto ainakaan keskustalle.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Hallituksella on edessään kipeitä päätöksiä, kun se keväällä alkaa neuvotella tulevien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta ja etenkin vuoden 2023 jo nyt hallituspuolueiden välejä raastavista menokehyksistä. Kehysneuvotteluissa on uusien menopaineiden takia löydettävä joko satojen miljoonien eurojen edestä leikattavaa tai menokehyksiä on jälleen venytettävä, lähteet arvioivat STT:lle.

Kertaalleen korotetusta menokatosta lipsuminen ei ole vaihtoehto ainakaan keskustalle. Myös muut hallituspuolueet ovat aiemmin luvanneet, että kehyksen sisällä pysytään.

Se tietäisi sitä, että jokaisen ministeriön on valmistauduttava luopumaan jostakin muusta, jos yllättävät menolisäykset halutaan toteuttaa, eli politiikan kielellä sanottuna suunniteltuja menoja on kohdistettava uudelleen.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on ilmoittanut, että kaikki syyt kehysten avaamiselle koronan jälkeen ovat tekosyitä.

– Sovitun menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista, Saarikko on paaluttanut.

Hän on keskustellut kehysriiheen valmistautumisesta useaan otteeseen muiden puheenjohtajien kanssa, mutta keskusteluissa ei hänen mukaansa ole saavutettu yhteisymmärrystä.

Milloin keskusta vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, sitä Saarikko ei ole kertonut. Viime keväänä kehysriihi kesti yhdeksän päivää ja hallitus kävi lähellä hajoamista.

Jo sovitutkin leikkaukset ehkä uusiksi

Hallitus sopi viime keväänä, että vielä vuonna 2023 menokattoa nostetaan 500 miljoonalla eurolla, koska koronan elvytystoimista jäi häntiä, joita ei kehykseen saatu ahdettua. Saarikon huolessa on kyse siitä, että sen jälkeen on ilmennyt lisää menopaineita, joita ei uuteenkaan kehykseen ole laskettu mukaan.

Sellainen on muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen esitys valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamisesta noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2023 alkaen.

Myös Veikkauksen edunsaajille olisi mahdollisesti löydyttävä noin sata miljoonaa euroa lisää kompensaatiota menetetyistä rahapelituotoista. Lisäksi poliisi tekee parhaillaan selvitystä rahankäytöstään, mutta tarvetta lisärahalle todennäköisesti on sielläkin.

– Ilman uudelleen kohdennuksia kaikkia hyviä asioita ei voida toteuttaa. Kysymys on siitä, pystytäänkö uudelleen kohdennuksia tekemään, keskustan hallituslähteistä luonnehditaan STT:lle.

Pohjaesityksestä kehyksen mukainen

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että kehysten liikkumavara kattaa karkeasti ottaen vain pakolliset rahatarpeet. Niihin kuuluu esimerkiksi kuntien kustannusjaon tarkistuksessa ilmennyt yli 300 miljoonan euron vaje, joka on korjattava.

Hallitus on lisäksi jo sopinut, että ensi keväänä toteutetaan täysimääräisesti 370 miljoonan euron leikkaukset. STT:n tietojen mukaan nyt edessä voi olla tuon sovun repiminen auki, sillä siihen sisältyi muun muassa leikkauksia tutkimus- ja kehittämisrahoihin. Ne täytyy perua, jos T&K-rahoihin tuleekin panostaa lisää. Se tarkoittaisi, että sekin säästö täytyy hakea muualta.

Saarikko kertoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla valmistelevansa neuvotteluihin pohjaesityksen, joka on aiemmin sovitun kehyksen mukainen. Hän sanoi tehneensä sen selväksi myös hallituskumppaneille.

Ministeriöiden on jätettävä esityksensä omien hallinnonalojensa rahatarpeista valtiovarainministeriölle tammikuun puoliväliin mennessä.