Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei ole ratkaisu pysäyttää ilmastonmuutosta – on keskityttävä metsien kasvun ja ilmastokestävyyden vahvistamiseen. Panostamalla metsien oikea-aikaiseen hoitoon, metsikkökohtaisesti parhaiten soveltuviin uudistusmenetelmiin sekä laadukkaaseen ja nopeaan taimettumiseen hakkuilla tulee hiilinielujen kasvattamisesta kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta.
Kun metsätalous toimii, tutkittu tieto mahdollistaa uusia innovaatioita metsäsektorille ja tukee maakunnan taloutta. Lapissakin hakkuiden rajoittaminen merkitsisi maaseudun työpaikkojen menetystä, infran rapistumista ja investointien vaarantumista, samalla metsien hiilensidontakyky heikkenee metsänhoidon tason taantuessa.
Ensisijaisesti tulisi keskittyä fossiilisten päästöjen vähentämiseen. On siirryttävä ripeämmin kiertotalouteen sekä uusiutuvien raaka-aineiden ja energian käyttöön. Jos rajoitamme hakkuita, hidastamme biotalouteen siirtymistä. Metsätalouden tulee olla houkutteleva toimiala tulevaisuuden tekijöille ja sukupolvenvaihdosta miettiville metsätilallisille, jotta metsät pysyvät käytön ja hoidon piirissä.
Lapissa kiertoajat ovat pitkät. Ikääntyneiden metsien uudistushakkuiden rajoittaminen pienentäisi hiilinielua, koska nuorten, voimakkaasti hiiltä sitovien metsien osuus vähenisi entisestään. Uutta metsää ei synny uudistusaloillakaan, jos uudistamishakkuita ei voida tehdä, eikä tiheä metsä luontaisesti niin vain siihen pysty.
Kiertoajan loppupäässä tuhoriski kasvaa ja hiilivarasto voi kääntyä päästölähteeksi. Nuorissa metsissä kasvatushakkuiden rajoittaminen vähentäisi jalostuskelpoisen puuaineksen kertymää. Erityisesti arvokkaimman järeän sahapuun määrä vähenisi, mikä vaikuttaisi korkeamman jalostusasteen saavuttamiseen.
Taloudelle hakkuiden rajoittaminen olisi myrkkyä – se johtaisi puunjalostuksen ja sitä tukevan arvoketjun supistumiseen. Puupohjaisten tuotteiden tarve maailmalla ei vähene. Hakkuut siirtyisivät maihin, joissa riskit biodiversiteetin heikkenemisestä ovat suuremmat kuin EU-alueella.
Tärkeimmät keinot Lapin hiilinielujen vahvistamiseen ovat jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö, tehokas metsän uudistaminen, taimikon varhaishoito, voimakkaiden harvennusten välttäminen ja puuston kiertoajan pidentäminen. Kivennäismailla kasvatus- ja suometsissä tuhkalannoitus ovat nopeita keinoja lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa. Näin on mahdollista saavuttaa noin 10 miljoonan kuution vuotuinen kasvulisäys 20–30 vuodessa eli 10 prosentin lisäkasvu nykyiseen verrattuna.
Tämä kaikki voidaan toteuttaa niin, että muutkin metsiä käyttävät elinkeinot, ekosysteemipalvelut, monimuotoisuus ja vesien kunto turvataan entistä paremmin – ollaanhan Lapissa jo yhteensovittamisen konkareita.