Pienen liikkeen seinillä keikkuu teräskärkisiä maihinnousukenkiä, siroja naisten avokkaita ja selkeälinjaisia nappaskenkiä. Nahkaisten saappaiden kärkiä peittää ohut pölykerros, johon utelias asiakas on jättänyt sormenjälkensä.
Ruokasenkadun kulmalla sijaitseva Haavikon Kenkä on Rovaniemen viimeinen kenkien erikoisliike. Muut kaupungin kenkäkaupat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet, viimeisimpänä isona lähtijänä oli Rinteenkulman Kookenkä.
– Kyllähän se hurjalta tuntuu olla viimeisenä jäljellä. Tuleva kevät ratkaisee, seuraammeko muiden perässä, Haavikon Kengän yrittäjä Tapani Haavikko puistelee päätään.
Kaduilla ehdittiin jo huhuta, että myös Haavikon Kenkä olisi jo lopettamassa. Se ei pidä paikkaansa, päinvastoin – ovet ovat olleet auki koko pandemian ajan.
– Pelastus on ollut toistaiseksi se, että liike on pieni ja kulut kohtalaiset. Palkkaa en silti ole voinut itselleni maksaa enää pitkään aikaan.
Virus on vain osasyy
Kenkäkauppojen puute on puhuttanut paikallisia viime aikoina, kun erikoisliikkeet ovat yksi toisensa jälkeen kadonneet kaupungista. Kauppakeskusten ketjumyymälöitä on suljettu, ja kenkiä myydään enää osana vaateliikkeiden ja markettien muuta valikoimaa. Urheilu- ja vapaa-ajan kengät ovat siirtyneet urheiluliikkeisiin.
Osasyynä yksittäisten liikkeiden ahdinkoon voidaan pitää koronavirusta, joka on nakertanut myös Haavikon Kengän kassaa.
– Viime maaliskuu oli järkyttävä. Myynti tyssäsi kerralla kuin seinään, kun iäkkäämmät asiakkaat eivät enää liikkuneet kaupungilla eikä rahaa ollut tuhlattavaksi. Juhlakenkiä ei mennyt yhtään, kun ei ollut juhliakaan. Ne ovat yhä tuolla hyllyssä, Haavikko osoittaa kenkäriviä seinällä.
Vaikka virus oli monelle kivijalkamyymälälle viimeinen niitti, se ei Haavikon mukaan ole ainoa syy kenkäkauppojen katoon. Hänen mukaansa yksityisten kenkäkauppojen ahdinko alkoi jo 1990-luvulla.
– Vielä 80-luvun puolivälissä Suomessa oli noin 900 kenkäkauppaa. Laman jälkeen määrä putosi kolmannekseen.
90-luvulla myös suuret marketit alkoivat vaatia osaansa kenkämarkkinoista. Sittemmin asiakasvirrat ovat siirtyneet verkkokauppoihin, jotka vetävät puoleensa etenkin nuoria.
– Enää ei kannata pitää nuorten tennareita hyllyssä, koska he ostavat kenkänsä netistä. Vanhempi väki haluaa kuitenkin yhä tulla kivijalkamyymälään sovittamaan ja jutustelemaan.
Haavikon Kenkä ei ole halunnut siirtyä verkkoon. Yrittäjä uskoo, että kivijalkamyymälällä on oma, laatua arvostava kävijäkuntansa, eikä verkkokauppa pysty koskaan kilpailemaan asiantuntijan kanssa.
– Netissä tutkimustyön joutuu tekemään itse, ja siinä hommassa saattaa kulua useitakin tunteja. Kivijalassa asiakas pääsee helpommalla, jos vastassa on tuotteen alkuperän ja ominaisuudet tunteva myyjä.
40 vuotta kenkäbisneksessä
Haavikon Kenkä täytti helmikuun puolivälissä 40 vuotta. Liikkeen perusti Tapani Haavikon isä Aarne Haavikko, ja sen avajaisia vietettiin 13. helmikuuta vuonna 1981.
Vaikka avajaispäiväksi sattuikin perjantai ja 13. päivä, Tapani Haavikko muistelee sen olleen yrityksen historian paras myyntipäivä. 20-vuotias Tapani oli isänsä apuna avajaisissa penkkarijuhlien jälkeisenä päivänä.
– Pitihän siinä hetki puhallella. Avajaispäivänä oli sellainen ryysis, että sai sukkuloida väkijoukon välissä ympäri kauppaa.
Parhaimpina vuosinaan Haavikon Kengällä on ollut Rovaniemellä neljä toimipistettä ja 15 työntekijää. Nyt Tapani Haavikko pyörittää liikettä yksin Ruokasenkadulla viikon jokaisena päivänä.
– Tänä päivänä pääsen kuukaudessa siihen, mitä myynti oli joskus yhdessä päivässä. Olen kuitenkin toiveikas, sillä myynnissä on nyt ollut nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä. Huumorin voimin on pakko mennä eteenpäin.
Vaate- ja kenkäkauppojen tulos putosi ennätyksellisesti viime vuonna. Muoti- ja urheilukauppa TMA ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpään mukaan muotialan liikevaihto romahti vuoden 2020 aikana noin 700 miljoonalla eurolla, josta kenkäkauppojen osuus oli noin 108 miljoonaa.
Pandemia vaikutti asiaan, koska asiointi muun muassa kauppakeskuksissa väheni. Laskua on kuitenkin ollut jo huomattavasti aiemmin. Vuosien 2013–2019 välillä laskua oli 50 miljoonaa.
– Syynä on se, että suomalaisten ostovoima on pudonnut viimeisen kahdeksan vuoden aikana, Kankaanpää kertoo.
Myös vallitsevalla kenkämuodilla on osasyynsä erikoisliikkeiden ahdinkoon. Työ- ja vapaa-ajan kenkinä suositaan nyt lenkkareita, joiden myynti keskittyy urheilu- ja vaatemyymälöihin.
Rovaniemellä viimeisimpänä toimintansa lopetti Rinteenkulman Kookenkä. Kesko päätti tammikuussa lopettaa vuoden 2021 aikana kaksi kenkäkauppaketjua – Kookengän ja Kenkäexpertin.
Keskon vapaa-ajan kaupan johtaja Sami Kiiskin mukaan syynä ei ole erikoisliikkeiden myynnin laskeva trendi, vaan muutokset yhtiön strategiassa.
– Haluamme keskittyä jatkossa enemmän urheilukaupan kehittämiseen, Kiiski perustelee.
Kiiskin mukaan Rovaniemen Kookengän kauppias oli päättänyt lopettamisestaan jo ennen vuodenvaihdetta. Myymälään haettiin uutta kauppiasta ennen kuin Kesko päätti lopettaa ketjun koko Suomessa.
