Giel­laoah­put gea­su­hit – Giel­la­gas-ins­ti­tuh­ta nuor­ta­laš­gie­la vuođđooah­puin 13 stu­deant­ta

Oulu universitehta Giellagas-instituhtas leat nuppe háve álgán nuortalašgiela vuođđooahput. Dát joavku lea erenoamáš:

–Eatnigielagat leat movttáskan studeret, lohká nuortalašgiela universitehtalektor Eino Koponen .

Okta studeanttain lea Leena Fofonoff (22 j), gii bargá mánáiddivššárin Roavvenjárggas.

–Dáppe in gula sää´mǩiõl de oahput šaddet munnje vuogas intensiiva hállankursa.

Son lea oahppan skuvllas sää´mǩiõl, go áhčis gullá sohkabulvii geat masse giela.

–Hálidan čiekŋudit giellamáhtu, go lean lohkán sää´mǩiõl vuođđoskuvllas ja logahagas, muitala Fofonoff manin son ozai ohppui.

Čeavetjávrelaš Helmi Haataja (60 j) eatnigiella lea sää´mǩiõl. Son čuvvu oahpahusbeivviid gáiddusin ruovttustis 4G -oktavuođa bokte. Sutnje gáiddusoahput leat áidna vejolašvuohta.

–Lean moadde jagi ieš oahpahallan čállit ja lohkat, nie ohcan oahpes sániid ja dieno dal de. Dál beasan oahppat albmaláhkai, go čállin lea munnje váddáseamos.

Haataja vásiha hástaleaddjin iešguđege lágan jietnadagaid čállima, go okta jietnadat rievdada mearkkašumi.

–Čállimis ferte leat dárki ja muhtumin lea váttis erohit gokko lea čuoddjilis dahje čuojokeahtes S dahje C -bustáva čállit.

Dihtora boallobeavddi gal lohkaba guktot álkin geavahit, go vuos muitigoahtá gokko bustávat leat.

Boahttevuođas Fofonoff ii vuos loga fárret ruovttuguvlui, muhto lea jurddašan dan birra.

–Hálidivčče geavahit sää´mǩiõl giellabeasis dahje mánáidgárddis. Sáhtašin maid jurddašit bargat girjjálašvuođain dahje oahppomateriálaiguin.

Haataja lohká leat beroštuvvan jorgalan- ja tearbmabargguin. Ođđa sániid fuobmán lea sutnje oahpis go leamaš kurssas, gos barge árrabajásgeassin sihke sosiála- ja dearvvasvuođa sániiguin.

–Vuođđosáni go gávdná de das lea álki surggiidit viidáseappot, guorahallá Haataja.

Haataja lohká vajálduhttán muhtun sániid, muhto de dáikkiha - dat ihtet fas muitui.

Mannu mieʹcc Kaiʹssi -girjjis lea váddásot giella, nie dološ ja amas sánit, muhto ođđaseamos girjjiid lea álki lohkat, jurddaša son ja árvaladdá ahte sivva soaitá leat čállinvuogisge.

Son rámida Koltankieliset -joavkku Facebookas, go dat dahká sániid suokkardeami geahppaseabbon ja suohttasin.

–Ii dárbbaš okto smiehttat. Livčče jullon árat leat dákkár joavku.

Nuortalašgielas leat Giellagas -instituhtas dál dušše vuođđo- ja ávnnasoahput universitehta dásis. Anáraš- ja davvisámegiela sáhttá váldit váldoávnnasin magisttardutkosii.

Tästä on kyse

Koltansaame perusopinnot kiinnostavat

Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa alkoi historiassa toinen koltansaamen perusopintokokonaisuus. Opinnot aloittivat 13 opiskelijan ryhmä ja heistä moni on äidinkieleltään koltankielinen.

Ensimmäinen ryhmä aloitti keväällä 2015 ja on nyt edennyt aineopintojen loppusuoralle.

Toisin kuin pohjois- ja inarinsaamella, koltansaamella ei toistaiseksi ole omaa linjaa eikä sitä voi ottaa kandidaatin- tai maisterintutkinnon pääaineeksi.