Valtion ja kuntien tiukan taloustilanteen myötä julkisten hankintojen merkitys kasvaa. Lausuntokierroksella oleva työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mietinnön esitysluonnos hankintalainsäädännön muutoksista on saanut kiitosta kilpailun mahdollisuuksien parantamisesta.
Kuntavaalien alla on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten hankintalain periaatteet toteutuvat käytännössä.
Markkinakartoitusta koskeva hankintalain kohta, joka edistää vuoropuhelua hankintayksiköiden ja alan toimijoiden välillä erityisesti suurimmissa hankinnoissa tai vaativissa järjestelmä- ja laitteistohankinnoissa, on askel oikeaan suuntaan. Pelkkä vuoropuhelu ei riitä, jos hankinnoista vastaavilla ei ole riittävää osaamista tarjouspyyntöjen laadinnassa.
Erityisesti teknisissä erikoisurakoissa, kuten sähköistyshankinnoissa, vaaditaan asiantuntemusta, jotta vältetään epärealistiset, kohtuuttomat tai muuten syrjivät vaatimukset. Huonosti laaditut tarjouspyynnöt voivat johtaa kustannustehottomiin ja kokonaisuuden kannalta heikompiin ratkaisuihin.
On myös paikallisen elinvoiman etu, ettei kilpailutuksilla suljeta turhaan pois alueen toimijoita. Osaamattoman hankintaprosessin lopputuloksena voi olla, ettei paikkakunnalla enää ole omaa sähköurakoitsijaa tai lähikauppaa.
Onkin hyvä muistaa, että kilpailulainsäädännön tavoitteiden toteutumisesta ja julkisen talouden kestävyydestä ovat vastuussa paitsi viranhaltijat myös kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden nyt valittavat luottamushenkilöt.