Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Fier­ran­joel­la on maail­man poh­joi­sin tyr­ni­vil­jel­mä

Alakerta

Nilla Pieski ja Petteri Törmänen asensivat pönttöjä tuulihaukoille varisten karkottamiseksi ja myyrien vähentämiseksi alueelta. Nilla Pieski perusti keväällä 2021 Karigasniemeen Pahtaojan tilalle maailman pohjoisimman tyrniviljelmän.
Nilla Pieski ja Petteri Törmänen asensivat pönttöjä tuulihaukoille varisten karkottamiseksi ja myyrien vähentämiseksi alueelta.
Nilla Pieski ja Petteri Törmänen asensivat pönttöjä tuulihaukoille varisten karkottamiseksi ja myyrien vähentämiseksi alueelta.

Turun yliopiston Elintarviketieteiden yksikön ja Kevon tutkimuslaitoksen tehtävänä on pohjoisten luonnonvarojen tutkimus ja paikallisten tukeminen tulosten hyödyntämisessä. Kumpikin tavoite vaatii tutkijoilta ja väestöltä maratonjuoksijan kestävyyttä.

Marjojen kemiallisen koostumuksen, aistittavien ominaisuuksien ja terveysvaikutusten selvittäminen on usein johtanut käytännön sovelluksiin. Utsjoen Karigasniemen Fierranjoella Nilla Pieskin tilalla tyrni valikoitui viljelyn kohteeksi, vaikka marja on Lapissa varsin tuntematon.

Pieski tarttui ennakkoluulottomasti ehdotettuun koeviljelyhaasteeseen. Keväällä 2021 istutettiin Pahtaojan tilalle entiselle laidunalueelle tunturin ja Tenon väliin talkootyönä yli 200 tyrnintainta. Nilla oli jo aidannut alueen poron- ja rusakonkestäväksi.

Miksi tyrniä tutkitaan Lapissa? Se on sään- ja ympäristönkestävä kasvi, kunhan sillä on tilaa kasvaa. Pensaan ravinnevaatimukset ovat vähäiset sen juurinystyräbakteerien typen sitomisesta johtuen. Jos tyrnin alkuperä ja lajike ovat alueelle sopivia, kasvi kestää äärimmäisiäkin luonnonvoimia. Tämä johtuu sen vuoristoalkuperästä, biologisesta kyvystä muuntautua ja poikkeuksellisesta kemiallisesta suojauksesta.

Pohjoisuuden vaikutus marjojen koostumukseen ja marjojen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ovat keskeisiä tutkimusaiheitamme. Suomessa ja muualla Skandinaviassa voi viljellä marjakasveja jopa napapiirin pohjoispuolella toisin kuin muualla maapallolla. Yöttömän yön mahdolliset edut tyrnin ladussa selviävät vain pitkäaikaisissa tutkimuksissa.

Miksi Karigasniemi? On osoitettu, että Etelä-Suomen lisäksi tyrniä voidaan menestyksellä viljellä Tervolassa ja jopa Kittilässä. Lapissa tyrnillä ei ole havaittu kasvitauteja. Lisäksi Baltian suurella vitsauksella, tyrnikärpäsellä on satojen kilometrien matka Lappiin.

Vasta tulevat vuodet paljastavat lopulliset tulokset Fierranjoella. Vaikka kasvi säilyisikin hengissä ja tuottaisi vuosi vuodelta yhä runsaampaa satoa, tarvitaan paikallisilta vastuunkantajilta sisua ja sinnikkyyttä. Pieskin tyrnikentällä on erinomainen lännenpuoleinen sijainti lähellä Tenon rantaa. Vanha karjan laidunniitty on lämmin ja puhdas koekenttä viljelmälle.

Tenon koealueella ei ole ravinteiden valumaongelmaa, mitä pitäisi estää tyrnipensaiden avulla. Saaristomeren rannikolla ongelma on tuttu, ja alueelle on perustettu tyrnin koeviljelmiä suojavyöhykkeiksi jokipenkoille. Tavoitteena on vähentää ravinnevalumia mereen, sillä tyrni tekee vahvan, maata sitovan juuriston.

Pieskin viljelmä on äärimmäisen pohjoinen vertailualue, jossa tehdään samoja määrityksiä kuin Varsinais-Suomessa. Marjojen lisäksi tutkitaan maan rakenteessa, koostumuksessa ja mikrobistossa tapahtuvia muutoksia.

Tiedämme aiemmista töistämme, että mitä pohjoisempana tyrni kasvaa, sen enemmän marjassa on muun muassa C-vitamiinia ja ihmiselle hyödyllisiä fenolisia suojayhdisteitä. Jatkuuko tämä suuntaus Karigasniemelle asti?

Fierranjoella kirjataan kattavasti säähavainnot ja otetaan yliopiston tutkimuksissa tarvittavat näytteet niin maasta kuin pensaista. Sen jälkeen sato on maanomistajan käytössä. Aiemmat koeviljelmämme Paattisilla, Perniössä ja Kittilässä ovat osoittaneet, että oikein menettelytavoin voi paikallinen viljelijä saada marjoista merkittävää lisätuloa.

Osa kansainvälistä luonnon muuttumisen tutkimusta. Karigasniemen koeala on osa laajaa kansainvälistä tyrnitutkimusta. Suomen, Kiinan, Kanadan, Intian, Saksan ja monen muun valtion tutkijat seuraavat luonnossa ja ilmastossa tapahtuvien muutosten vaikutusta tyrnin menestymiseen.

Utsjoen globaali erikoisuus on kesän yötön yö ja lyhyt kasvukausi, joista jälkimmäinen on pitenemässä luonnossa tapahtuvien mullistusten seurauksena. Tällaista elintarviketutkimusta olisi ollut erittäin haastavaa toteuttaa ilman Kevon henkilökunnan ja paikallisen väestön tukea.

Jotta suunnitelmasta ei saisi liian ruusuista kuvaa, on syytä muistaa, että koeviljelmä tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja myös meteorologista seurantaa. Taimia pitää tarvittaessa kastella, ja rastaat ja varikset tulee karkottaa vaikkapa muovisilla haukoilla ja pöllöillä. Toivottavasti elävät tuulihaukat ja hiiripöllöt hoitava tämän tehtävän tulevaisuudessa ja pitävät lisäksi myyräpopulaatiot kurissa.

Maaria Kortesniemi

elintarvikekehityksen apulaisprofessori, TY

Heikki Kallio

elintarvikekemian emeritusprofessori, TY

Baoru Yang

elintarvikekemian professori, yksikön johtaja, teknillisen tiedekunnan varadekaani, TY