Metsähallitus etsii pääjohtajaa tehtävään, jonka hoitaminen ei ole helpoimmasta päästä.
– Metsähallituksessa on monimutkainen, epäyhtenäinen, ristiriitaisia jännitteitä sisältävä johtamisjärjestelmä. Johtamisessa on mukana liian monta kokkia, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas.
Kangas, 57, toimi Metsähallituksen pääjohtajana seitsemän vuotta vuoteen 2014 saakka.
Epäyhtenäisyys tarkoittaa sitä, että Metsähallitusta ohjaa kaksi ministeriötä. Liiketoimintoja ohjaa maa- ja metsätalousministeriö ja luontopalveluja ympäristöministeriö. Tämä tuottaa johtamiseltaan kaksi erilaista maailmaa Metsähallituksen sisälle; virastomaisesti johdetut julkiset hallintotehtävät ja liiketoimintana johdettu metsätalous sekä kiinteistökehitys ja osakeyhtiöt.
Julkisia hallintotehtäviä, luontopalveluja ja erätaloutta, johtavilla henkilöillä on myös omaa päätösvaltaa ohi pääjohtajan.
– Kaikkia lankoja ei ole pääjohtajan käsissä. Kun johtamiseen kietoutuu erilaisia, ristiriitaisiakin intressejä, tehtävä on vähintään haasteellinen, sanoo Kangas.
Toinen ex-pääjohtaja: Johtajalta vaaditaan lehmän hermot
Epäyhtenäisestä johtamisjärjestelmästä huolimatta Kangas ei kannata Metsähallituksen pilkkomista.
– Silloin Metsähallituksen vastuulla olevan metsä- ja luontopalveluresurssin johtamisen juoni ja ydin hajoaisi, sanoo Kangas.
Saman tyyppisen analyysin tekee Metsähallituksen pääjohtajana Kankaan jälkeen toiminut Esa Härmälä, 65. Härmälä sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että Metsähallitus on vaikea talo hallita, kun sillä on kaksi hallintoa ja kaksi kassaa.– Johtajalla pitää olla lehmän hermot, kuvasi Härmälä kokemuksiaan Maaseudun Tulevaisuudessa.
Kangas ei pidä johtamisen rasitteena sitä, että pääjohtaja joutuu organisaatiossa kohtaamaan sidosryhmien, porotalouden, matkailun, luontoliikkujien välillä ristiriitaisiakin toiveita.
– Siinähän Metsähallituksen toiminnan ydin onkin, yhteensovittaminen. Se ei ole ongelma vaan tekee tehtävästä mielenkiintoisen.
Irtisanoutuneille maksettiin erilaiset erokorvaukset
Metsähallitus hakee nyt uutta pääjohtajaa elokuun lopussa eronneen Pentti Hyttisen, 57, tilalle. Hyttinen irtisanoutui itse niin kuin Kangaskin vuonna 2014. Molemmilla oli johtajasopimus.
Hyttinen sopi Metsähallituksen hallituksen kanssa vuoden palkkaa vastaavasta erokorvauksesta, Kangas sai sopimuksensa perusteella kolmen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
– Ei ole minun tehtäväni ottaa kantaa muiden erosopimuksiin, sanoo Kangas.
Hyttisen erokorvaus on noin 200 000 euroa, Kangas sai erokorvauksena 64 000 euroa.
Kankaalla ei ollut määräaikaista työsopimusta, vaan hän irtisanoutui Metsähallituksen yhtiöittämisen valmistelun vuoksi 2014. Eduskunta päätti pitkällisen valmistelun jälkeen maaliskuussa 2016 liikelaitoksen keskeisen liiketoiminnan, metsätalouden yhtiöittämisestä.
Lännen Median tietojen mukaan Kankaan irtisanoutumisen varsinainen syy oli kuitenkin ministeriössä, jossa erimielisyydet Metsähallituksen ohjauksesta vastaavan virkamiehen kanssa kypsyttivät Kankaan irtisanoutumaan.
– Henkilösuhteet lopulta ovat ratkaisevia Metsähallituksen tapaisen laitoksen johtamisessa, sanoo Kangas.
Yhtiöittäminen kuuma peruna
Metsähallituksen valtiolle tulouttaman voiton tuottavan metsätalouden yhtiöittäminen oli poliittisesti kuuma peruna. Vuosikausien valmistelun jälkeen se aloitti toimintansa huhtikuussa 2016. Metsätalous Oy tuottaa 85 prosenttia Metsähallituksen tuloista.
Yhtiöittäminen ei ole kuitenkaan syy johtamisjärjestelmän ristiriitaisuuksiin. Ne johtuvat erityisesti siitä, että Metsähallituksen liiketoiminnan ohjaus on maa- ja metsätalousministeriöllä. Sen sijaan luontopalvelujen rahoitus tulee ympäristöministeriöstä. Oma lukunsa on metsästys- ja kalastuslupien myöntämisestä vastaava eräpalvelut, joka viranomaistoimintana ei ole pääjohtajan johdettavissa.
Metsähallituslain ohella toiminnassa on otettava huomioon liiketoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä koskeva yhtiölainsäädäntö.