Etlan en­nus­te: Hal­li­tuk­sen työl­li­syys­ta­voi­te tuskin to­teu­tuu – "Hal­li­tu­soh­jel­mal­ta putoaa pohja, kun maail­man­ta­lou­den kasvu hi­das­tuu"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen suhdanne-ennuste alensi jälleen kasvulukuja. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu Suomeen, jonka talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna selvästi.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa maanantaina julkaistussa suhdanne-ennusteessa, että hallituksen työllisyystavoite on ylioptimistinen. Hänen mukaansa menoja lisätään tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi alijäämäinen ja alijäämä kasvaa edelleen.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa maanantaina julkaistussa suhdanne-ennusteessa, että hallituksen työllisyystavoite on ylioptimistinen. Hänen mukaansa menoja lisätään tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi alijäämäinen ja alijäämä kasvaa edelleen.
Kuva: Silja Viitala

Työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkaistu suhdanne-ennuste.

– Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää toteutumatta, ellei uusia merkittäviä työllisyystoimia tehdä, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus tiedotteessa.

Viime vuonna työllisyyden kasvu oli huomattavasti odotuksia nopeampaa. Tänä vuonna Etla ennustaa työllisten määrän kasvavan noin 21 000 henkilöllä, lähinnä viime vuoden lopun hyvän kehityksen ansiosta.

Lähivuosiksi työllisyyden kasvun ennustetaan vaimenevan 0,2 prosenttiin, eli vuosittain työpaikkojen määrä lisääntyy keskimäärin 4 000 henkilöllä.

Ensi vuonna kasvu lähes pysähtyy

Ennusteen mukaan julkisen talouden tasapainotavoitetta ei saavuteta ilman työllisyydelle asetetun 60 000 henkilön tavoitteen toteutumista. Työllisyyden paraneminen puolestaan näyttää epätodennäköiseltä, kirjoittaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ennusteessa.

– Menolinja asettaa suuria paineita ennestään kireän verotuksen lisäkiristyksille ja valmiiksi kestävyysvajeesta kärsivän talouden lisävelkaantumiselle. Hallituksen suunnalta kuullut työmarkkina-avaukset lähinnä heikentävät työllisyyttä.

Ennusteen mukaan tänä vuonna työttömyysaste putoaa 6,5 prosenttiin ja työllisyysaste nousee keskimäärin 72,4 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan lähes pysähtyvän, mutta työttömyysaste kuitenkin laskee työvoiman pienen supistumisen myötä 6,3 prosenttiin. Työllisyysaste paranee ensi vuonna 72,7 prosenttiin.

Ennusteen mukaan työllisyysaste kohoaa ennustejakson lopulla vuonna 2021 lähes 73 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 5,8 prosenttiin.

"Taantuman toteutuessa hallitus on tosin jo valmiiksi elvytyskannalla, mutta nyt kaavaillut menolisäykset sopivat huonosti elvytyskeinoiksi."

Maailmantalouden kasvu hidastuu

Kaksi kertaa vuodessa julkaistava suhdanne-ennuste kertoo, mihin suuntaan Suomen ja koko maailman talous on menossa.

Etla arvioi tämän vuoden toisessa ennusteessa, että Suomen talous ajautuu tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu selvästi viime vuodesta, jolloin kasvua oli 3,6 prosenttia. Etla ennustaa, että tänä vuonna maailmantalous kasvaa 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia.

Ennuste kertoo, että Suomen tärkein vientimaa Saksa ajautunee syksyn aikana taantumaan. Euroalueen taloudet kasvoivat toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen perusteella, mutta loppuvuodelle ennustetaan enää juuri ja juuri positiivista kasvua.

Aki Kangasharjun mukaan hallitusohjelmalta putoaa pohja sitä mukaan, kun maailmantalouden kasvu hidastuu.

– Taantuman toteutuessa hallitus on tosin jo valmiiksi elvytyskannalla, mutta nyt kaavaillut menolisäykset sopivat huonosti elvytyskeinoiksi. Silloinkin kannattaisi mieluummin elvyttää investoinneilla kuin kulutuksella, Kangasharju kirjoittaa.

Bruttokansantuotteen kasvuennuste aleni

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu Suomen bruttokansantuotteeseen. Etla onkin alentanut kuluvan vuoden BKT:n kasvuarviota 1,4 prosentista 1,1 prosenttiin ja ensi vuoden kasvuarviota 1,2 prosentista 0,9 prosenttiin.

Ennusteen mukaan kulutuskysynnän ja investointien kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi, mutta vienti kasvaa huomattavasti viimevuotista ripeämmin, varsinkin laiva- ja kaasuputkitoimitusten ansiosta. Vuonna 2020 sekä viennin että investointien kasvu heikkenee.

Vuonna 2021 maailmantalouden odotetaan elpyvän hieman, jolloin Suomen bkt:n kasvuvauhti nousee ennusteen mukaan 1,1 prosenttiin.

– Jos sopimukseton Brexit toteutuu, euroalueen kasvu hidastuu pari prosenttiyksikön kymmenystä enemmän kuin perusennusteessamme, huomauttaa Markku Lehmus tiedotteessa.

"Menolinjaus näyttää kestämättömältä"

Ennusteen mukana markkinatilanteen epävarmuus siirtää investointeja, joiden kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin tänä vuonna.

Valtiontalouden tarkastusviraston arvioi keväällä, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu vuonna 2020 saisi olla enintään 2,6 prosenttia. Etlan ennusteesta laskettava perusmenojen nimellinen kasvuvauhti on kuitenkin 3,8 prosenttia.

– Hallituksen menolinjaus näyttää tällä hetkellä kestämättömältä. Arvio muuttuu vain, jos hallitus onnistuu työllisyyden parantamisessa, Kangasharju kirjoittaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on julkaissut suhdanne-ennusteita vuodesta 1971.

Tiivistys

Etlan talousennuste

Suomen talouskasvu hidastuu selvästi. Kokonaistuotanto kasvaa 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2021 bkt kasvaa 1,1 prosenttia.

Heikkenevä talouskasvu on seurausta ennen kaikkea euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipumisesta.

Hidastuva talouskasvu on ensi vuonna hyvin riippuvaista kotimaisesta kysynnästä.

Suomen vienti saa tänä vuonna vielä tukea suurista laivatoimituksista ja kasvaa 3,8 prosenttia. Ensi vuonna vienti kasvaa 1,3 prosenttia.

Yksityinen kulutus kasvaa 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 1,1 prosenttia ensi vuonna.

Investointien kasvu hidastuu tänä vuonna muun muassa asuinrakentamisen kasvun pysähtyessä.

Työttömyysaste laskee vielä tänä vuonna, mikä on seurausta viime vuoden lopun erinomaisesta kehityksestä työmarkkinoilla. Kuluvan vuoden työttömyysaste on 6,5 prosenttia, ensi vuonna keskimäärin 6,3 prosenttia.

Julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan bkt:n kasvun, mutta erityisesti hallituksen menolisäysten takia. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 0,9 prosenttia bkt:sta. Vuosina 2020 ja 2021 alijäämä nousee 1,4 prosenttiin bkt:sta. Myös julkistalouden rakenteellinen tasapaino heikkenee selvästi.

Riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomisesta vuoden 2020 osalta on merkittävä.

Lähde: Etla / Suhdanne 2/2019