Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne tarjoavat elinkeinon ja hyödykkeiden lisäksi tilan rauhoittumiselle. Metsiemme eteen on tehtävä enemmän töitä eikä suojelua voida keskittää vain tietyille alueille.
Luontokato uhkaa ekosysteemipalveluitamme ja heikentää kykyämme vastata ympäristön muutoksiin. Köyhtynyt ympäristö on haavoittuvaisempi ilmastonmuutokselle ja muille sään ääri-ilmiöille tai taudeille ja tuholaisille. Kiihtyvä ilmastonmuutos iskee entistä kovemmin, mikäli ympäristömme kyky sopeutua muutoksiin heikkenee.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme selkeitä tavoitteita ja lisää suojelualueita. Koskemattomat alueet ovat jo niin vähissä, että vaikka ne kaikki suojeltaisiin, se ei riitä. Tarvitsemme 30 prosenttia suojeltuja alueita, jotka tukevat monimuotoisuuden kirjoa sekä 10 prosenttia tiukan suojelun alueita.
Yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää. Onkin luonnollista, että biodiversiteettia tulee suojella siellä missä sitä on. Metsiä ei voida suojella vain Pohjois-Suomessa.
Suomen metsämaan alasta vain 13 prosenttia on suojeltua. Tiukasti suojeltua metsämaata on 10 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Suojelluista metsistä yli 80 prosenttia on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa niistä on vain 6 prosenttia.
Metsäkriteereistä ollaan tekemässä liian tiukat, jolloin suojeltavaksi esitettävien metsien määrä jäisi tarvittavaan määrään nähden liian pieneksi. Näistä metsistä suuri osa olisi jo valmiiksi suojelun piirissä. Ne ovat lähinnä Pohjois-Suomessa, jolloin paikallisten luontotyyppien suojelu Etelä-Suomessa jäisi toteuttamatta.
Pohjois- Suomen on tehtävä osuutensa metsien suojelemiseksi, mutta Lapissa ei voida etelän metsiä ja luontoa suojella. Ennallistamisasetuksella pyritään puuttumaan juuri tähän, jolloin paikallisia luontotyyppejä suojeltaisiin niin maaseudulla, vesistöissä kuin kaupunkialueillakin.
Kriteeristössä tulisi huomioida paremmin vanhenevat metsät, jotta Etelä-Suomen arvokkaita luonnonmetsiä voitaisiin tehokkaammin suojella. Tarvitsemme myös vanhenevien metsien välille ekologisia käytäviä, jotta eläinlajit pystyisivät paremmin kulkemaan metsien välillä.
Vanhaa metsää ei Etelä- Suomeen saada ellei vanhenevia metsiä suojella. Sama pätee luontokatoon, jota ei saada millään pysäytettyä, jos toimia ei kohdisteta myös Etelä-Suomen paikallisiin luontotyyppeihin.