Jopa 15 miljoonaa euroa maksanut Estonia on kaikkien aikojen kallein suomalaisyhtiön tuottama televisiosarja. Sen pääohjaaja on ruotsalainen Måns Månsson.
Kun työtä ensimmäisen kerran ehdotettiin Månssonille, hän epäröi.
– Ensimmäinen reaktioni oli, etten halua koskea aiheeseen, ohjaaja kertoo.
Syy oli henkilökohtainen. Månsson oli 12-vuotias, kun matkustajalautta M/S Estonia upposi lokakuussa 1994.
– Olen Tukholmasta. Kaikki tunsivat jonkun, joka oli jonkun uhrin sukulainen tai tuttu. Tapaus haavoitti niin monia, Månsson sanoo. Aiheen lähestyminen fiktion muodossa vaikutti hänestä melkein väistämättä epäeettiseltä
– Sitten luin käsikirjoituksen ja ymmärsin. Se toi aivan uusia näkökulmia. Silmäni aukenivat.
Eräs Månssonin keskeisesti vakuuttanut seikka oli suomalaisten osuus pelastusoperaatioon. Ei siitä ollut Ruotsissa puhuttu. Eri maissa on Estonian katastrofista erilaiset näkökulmat ja painotukset.
Månsson kehuu pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkosen kudelmaa, jossa virolaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten kokemukset ja näkemykset risteävät.
– Koko tämä todellisuus oli uutta, ohjaaja sanoo.
– Estonia oli ollut synkkä hetki lapsuudessani, mutta sain lähestyä sitä tavalla, joka vapautti minut.
HBO-sarja tutustutti suomalaiskuvaajaan
MTV Katsomossa 12. lokakuuta alkavan kahdeksanosaisen sarjan on tuottanut Fisher King -yhtiö, jonka lippulaiva on ollut Netflixissä menestynyt Sorjonen. Miikko Oikkonen oli myös Sorjosen pääkäsikirjoittaja.
Månssonin lisäksi Estoniaa ohjasi myös Sorjosesta tunnettu Juuso Syrjä. Pääosia esittävät muiden muassa Jussi Nikkilä, Seidi Haarla, Anders Mossling ja Gert Raudsep.
Draaman toteuttaminen eettisesti kestävästi edellytti vahvaa luottamusta Månssonin ja muiden tekijöiden välillä. Etäyhteydellä haastattelua antava ohjaaja nostaa puheeksi suomalaisen kuvaajan, JP Passin. He olivat tehneet yhteistyötä jo HBO-sarja Chernobylissä, jota kuvattiin viisi vuotta sitten amerikkalais-brittiläisenä tuotantona Liettuassa ja Ukrainassa. Månsson ja Passi luotsasivat second unitia, ilman päänäyttelijöitä työskentelevää kuvausryhmää. Tuota katastrofitarinaa tehdessä he löysivät yhteisen kielen.
– Sain nyt luottaa JP:n herkkyyteen täysin, Månsson sanoo.
Passi tunnetaan myös Juho Kuosmasen kansainvälisesti palkittujen elokuvien kuvaajana.
Toinen keskeinen tekijä oli leikkaaja George Cragg, jonka kanssa Månsson oli jo tehnyt yhdessä useita elokuvia. Craggin leikkaama romanialainen HBO-dokumentti Collective oli Oscar-ehdokkaana poikkeuksellisesti sekä dokumentin että ulkomaisen elokuvan kategoriassa 2021.
Suomalaisten rohkeus
Månsson uskoo, ettei aiheesta olisi voitu tehdä Ruotsissa käsikirjoitusta, joka olisi ollut ainakaan hänestä riittävän tasapainoinen, tasapuolinen ja rohkea.
– Ruotsalainen lähestymistapa olisi ollut liian varovainen ja herkkä. Siitä olisi myös puuttunut kysymys vastuusta.
Månsson kokee, että ruotsalaiset halusivat unohtaa kysymykset tilivelvollisuudesta. Hän hahmotti asian vasta tartuttuaan suomalaissarjaan.
– Ruotsissa ajatellaan, että visiiri putosi, tuli jotain vikaa, vauhtia oli liikaa ja että tällaista tapahtuu. Vaikka matkustajalautta upposi ja hirvittävä määrä ihmisiä kuoli, Månsson sanoo.
Ruotsissa on hänen mukaansa haluttu vuosien kuluessa unohtaa, että joku voi olla syyllinen.
– Se on periruotsalaista mentaliteettia. Olemme uskomattoman huonoja kantamaan vastuuta.
Månssonille Estonian tragedia on myös osoitus valtioiden poikkeuksellisesta kyvystä yhteistyöhön. Välittömästi onnettomuuden jälkeen luotiin tutkintakomissio, jossa olivat mukana Ruotsi, Suomi ja Viro.
– Siinä onnistuttiin nopeasti ylittämään poliittiset haasteet. Vastaavaa ei ollut koskaan tehty, Oli kiehtovaa päästä näyttämään, miten siinä toimittiin.
Estonia-sarjan tyylilaji on dokumentaarisen oloinen. Sarja alkaa hetkistä ennen onnettomuutta. Kahdeksan jakson aikana seurataan lomittain autolautan onnettomuushetkiä, pelastustoimia sekä tutkimuskomission työtä.
Pääohjaaja Måns Månsson kertoo, ettei ole huolissaan sarjan mahdollisesti herättämistä onnettomuuden syyllisyyskysymyksiin liittyvistä yhteiskunnallisista tai poliittisista keskusteluista.
– Huolenani on vain vastuu uhrien perheenjäseniä kohtaan, Månsson sanoo.
Hän kertoo, että sarjaa on näytetty uhrien omaisille Tallinnassa ja Tukholmassa.
– Se ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut pahaa mieltä tai suurta kipua. Mutta en voi tietää.
Månsson sanoo tehneensä parhaansa tulkitessaan todellisuutta.
– Seurasin vaistoani, käsikirjoitus oli hieno, näyttelijät erinomaisia ja luotin työryhmään.