Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin mukaan Ruotsin ei pidä odottaa Turkin tukea jäsenyydelleen sotilasliitto Natossa viikonloppuna tapahtuneen muslimien pyhän kirjan, Koraanin, polttamisen jälkeen.
– Ruotsin ei pidä odottaa meiltä tukea Natoa varten. On selvää, että he, jotka aiheuttivat tällaisen häväistyksen maamme lähetystön edessä, eivät voi odottaa meiltä mitään hyväntahtoisuutta Nato-jäsenyyshakemuksensa suhteen, Erdogan sanoi.
– Te annatte terroristijärjestöjen jatkaa amok-juoksuaan ja odotatte sen jälkeen tukea päästäksenne Natoon. Sitä ei tule tapahtumaan, presidentti jatkoi.
Erdoganin mukaan Koraanin polttaminen on loukkaus kaikki ihmisiä kohtaan, ei pelkästään muslimeja. Presidentti kritisoi myös sitä, että Ruotsin viranomaiset ovat sallineet kurdiryhmien käyttää kielletyn Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lippuja mielenosoituksissaan.
Äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenilmauksessaan Turkin suurlähetystön lähellä lauantaina. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on tuominnut teon.
Turkki oli raivoissaan jo perjantaina, kun tieto Paludanin mielenosoituksen sallimisesta tuli. Turkki perui Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin tälle viikolle suunnitellun vierailun Turkkiin ja kutsui Ruotsin Turkin-suurlähettilään puhutteluun.
Ruotsin ulkoministeri ei kommentoinut
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi maanantaina uutistoimisto TT:lle lähettämässään viestissä, ettei hän halua ottaa kantaa Erdoganin kommentteihin.
– Haluan ensin tietää tarkalleen, mitä on sanottu. Ruotsi tulee kuitenkin kunnioittamaan Ruotsin, Suomen ja Turkin yhteisymmärrysiakirjaa Nato-jäsenyyttämme koskien, kirjoitti Billström.
Turkin lisäksi useat muutkin muslimimaat ovat olleet tyrmistyneitä Koraanin polttamisesta. Muun muassa Istanbulissa ja Bagdadissa osoitettiin maanantaina mieltä Ruotsin suurlähetystöjen lähellä.
Paludan itse kommentoi Koraanin polttamistaan iltapäivälehti Expressenille toteamalla, ettei se sujunut niin kuin hän oli ajatellut. Paludan vakuutti kuitenkin, ettei kadu tekoaan, koska siihen olivat syynä "tärkeät poliittiset syyt".