Hiihto: MM-kul­taa tuli! Niko Anttola hal­lit­si vapaan kisaa läh­dös­tä maaliin

Pääkirjoitus: Seu­raa­van pää­mi­nis­te­rin puo­lue­kan­ta on vielä ar­voi­tus – ­var­maa on, että hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta tulee en­nä­tys­vai­keat

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Epä­eet­ti­nen puu ei myy

Juttu metsäkiistan laajentumisesta saamelaisalueen ulkopuolelle (LK 23.1.) esitti lähinnä metsätalousnäkemyksiä. Syntyi mielikuva, että metsäkiista ja ostovaikeudet ovat Greenpeacen aiheuttamia. Kolumnissa (12.1.) väitettiin FSC-järjestelmän edellyttämän eettisen metsätalouden olevan kolonialismia. Tulkinta muistuttaa metsäsektorin edunvalvonnan sanomalta, jossa käsitteiden oikea merkitys on käännetty nurin kurin.

FSC-kontrolloidun puu on puunostajan ”leima”, jolla se todistaa puutavaran olevan vastuullisesti hankittua. Kriteerit ovat kansainvälisesti määriteltyjä. FSC-järjestelmä edellyttää riskinarviota puunhankinta-alueista ja sellainen piti tehdä myös Suomelle. Arvion teki kansainvälinen konsulttitoimisto. Se päätyi arvioon, että saamelaisten kotiseutualueen hakkuut ovat riski poronhoidolle ja saamelaisten kulttuurille. Arvio perustui tutkimustietoon.

Tästä on syytetty paikallisia poromiehiä, joilta on vaadittu todistuksia siitä, etteivät hakkuut haittaa heidän poronhoitoa. Inarin yhteismetsän toiminta on ollut uhkailua ja kiristystä. Silti lehdissä syytetään vain poromiehiä, joiden pitäisi yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi tunnustaa totuuden vastaisesti, ettei hakkuista ole heille haittaa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.