STT:n lukiovertailun ykköslukiot pysyivät syksyn ylioppilaskirjoitustenkin jälkeen samoina kuin keväällä. Pienten lukioiden kärkeen nousi viime vuoden 15. sijalta Enontekiön Erälukio. Tutkinnon suorittaneita kokelaita oli tänä vuonna neljä. Suurten lukioiden ykkönen on Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia.
Kesän ja alkusyksyn rauhallinen koronatilanne on näkynyt siinä, että keväisen etäopetuksen kaltaisilta suurilta muutoksilta on syksyllä pitkälti säästytty. Pienempiä viilauksia on sen sijaan tehty.
Enontekiön Erälukiossa jotkut opettajat ovat tarvittaessa opettaneet kotoa etäyhteyden välityksellä luokkahuoneessa olevia lukiolaisia, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma.
Lähiopetuksessa pyritään kuitenkin pysymään niin paljon kuin mahdollista.
– Osa kylistä on sellaisia, että verkkoyhteydet voivat olla heikkoja. Ja toistaiseksi oppilailla on kyllä ollut se, että he tarvitsevat kontaktin opettajaan. Oppiminen on kuitenkin helpompaa, kun on läsnä, hän sanoo.
Mahdollisuus seurata opetusta
Katedralskolanissa lukujärjestys on kuluvalla jaksolla rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Näin opetusryhmät eivät pääse sekoittumaan yhtä paljon kuin tavallisesti.
– Toivon muutenkin, että jos opiskelijoilla on vähän pitempiä tunteja ja vain yhtä tai kahta ainetta päivässä, se edesauttaa sitä, että he voivat keskittyä näihin opintoihin, sanoo rehtori Marianne Pärnänen.
Ennen syksyn kirjoituksia kaikille Turun abeille tarjottiin mahdollisuus myös seurata opetusta etänä.
– Jännittävää on, että sen jälkeen monet tulivat kysymään, saavatko jatkaa tällä systeemillä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksi malli ei sovi kaikille, vaan jotkut ovat sitä mieltä, että etäopetus on parempi kuin lähiopetus ja päinvastoin. Meitä on kaikenlaisia, Pärnänen sanoo.
Valtiontuella toteutetaan ylimääräistä tukiopetusta
Kevään etäopetuksesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta jäi Katedralskolanin Pärnäsen mukaan hieman oppimisvajetta.
– Kyllä se ainakin näkyi nyt syksyllä, että jotkut olivat vähän pudonneet kärryiltä. Tuntui siltä, etteivät he ihan hallinneet tiettyjä aineita juuri siksi, että oli sitä etäopetusta, hän sanoo.
Joidenkin opiskelijoiden on myös vaikeampi laittaa korona-ajatukset sivuun ja keskittyä opintoihin. Koronatilanteesta johtuvia vaikeuksia oppimisessa on tilkitty valtionavustuksella, jonka kokonaissumma on yhteensä 17 miljoonaa euroa.
– Meillä annetaan tukiopetusta, jos sitä tarvitaan, ja jotkut ryhmät on jaettu kahtia tai niin poispäin. Sillä tavalla yritämme saada nämä reiät kiinni, että kaikki opiskelijat pystyvät jatkamaan normaalisti, Pärnänen kertoo.
Myös Erälukiossa koronatukea käytetään tarvittaessa tukiopetuksen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen. Rehtori Peltovuoma kuitenkin arvelee, että lukion pieni ryhmäkoko on ehkäissyt erikoisten olojen vaikutusta oppimiseen.
Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että myös ensi kevään ylioppilaskirjoitukset joudutaan toteuttamaan koronan varjossa.
Katedralskolanissa ja Erälukiossa kirjoitusten järjestelyissä ei ole juurikaan muutoksia tehtävänä.
Näin tulokset laskettiin
STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2017 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä kevään että syksyn 2020 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.
Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 351 lukiota.
Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.
Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
STT:n lukiovertailun eräs heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.
Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.
Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, joitakin Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.
STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.
Vielä on auki se, kuinka eri alueiden erilaiset koronarajoitukset talven aikana vaikuttavat ensi kevään kirjoituksiin. Tämän vuoden keväänä koronapandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ja etäopetus koskivat yhtä aikaa kaikkia Suomen lukiolaisia, joten arvostelujärjestelmä tasoitti kirjoitusten arvosanajakaumaa.
Tänä vuonna valmistuneista lukiolaisista valtaosa oli myös suorittanut kurssinsa loppuun ennen kuin etäopetus alkoi, joten se ei ehtinyt juuri vaikuttaa heidän opiskeluunsa.
Jos jossain päin Suomea joudutaan opiskelemaan talvella selvästi enemmän etäopetuksessa kuin toisilla alueilla, se voi heijastua esimerkiksi enemmän tukea tarvitsevien sikäläisten opiskelijoiden arvosanoihin kevään kirjoituksissa. Tällaisia ongelmia arvostelujärjestelmä ei tasoita.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä uskoo kuitenkin, että lukiot ja opiskelijat ovat ehtineet valmistautua mahdollisiin ongelmiin.
– En lähtisi vetämään niin isoa johtopäätöstä, että jonkin alueen opiskelijat olisivat huonommassa asemassa kuin toiset. Opetuksen uudelleenorganisoimisessa on ihan varmasti haasteita, mutta laadukasta opetusta on kyllä tarjolla, hän sanoo.
Uusimismahdollisuuksia on anteliaasti tarjolla
Tähkän mukaan ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, ja lukiot myös antavat opetusta niiden perusteella, oli kyse etä- tai lähiopetuksesta. Tavoite pysyy siis koko ajan samana ja myös opiskelijoiden tiedossa.
– Opiskelijat voivat valmistautua kokeisiin lukion tuella tai myös itsenäisesti. Ja minulla on se käsitys, että lukiot ovat miettineet paljon keinoja, joilla pyritään tukemaan niitä opiskelijoita, joihin tämä tilanne on vaikuttanut. Tässähän on aika paljon aikaa näihin kokeisiin, hän kertoo.
Viimeisenä oljenkortena Tähkä muistuttaa, että hyväksyttyjä kokeita voi uusia rajattomasti ja hylättyjä kokeita kolmen seuraavan tutkintokerran aikana.
Tilastokeskuksen mukaan kevään 2018 uusista ylioppilaista vain 30 prosenttia jatkoi heti valmistumisvuotenaan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa.